Popcult Day 12.10.2014

Sekä asiaa Suomen coniskenestä

Viime sunnuntaina oli siis pienimuotinen popcult -tapahtuma Helsingin Malmitalossa, joka antoi maistiaisen ensi kevään koko viikonlopun kestävästä tapahtumasta. En ollut aiemmin käynyt Malmitalolla, joten epäilin löydänköhän paikalla. Olin turhaan huolissani, sillä kunhan muistaa juna-asemalta lähteä seuraamaan Ala-Malmin puolelle näyttäviä kylttejä, Malmitalo tulee melekin heti silmien eteen. Malmitalo tuntui muutenkin sopivan hyvin tällaisen pienimuotoisemman tapahtuman paikaksi.

Ohjelmalehtinen

Malmitalolle päästyäni suuntasin ensin pukuhuoneen kautta avajaisiin, mistä jäi lähinnä mieleen popcult -tapahtumien maskottisilmä, joka oli mahtava. Avajaisten jälkeen bongasin Bogeyn, jonka kanssa hengailinkin sitten koko lopputapahtuman ajan. Ensin menimme katsomaan Kutsuvieras Rewe Fagerströmin ohjelmaa fanien itsetuottamista musikaaleista, eli käytännössä Hopeanuolimusikaalista ja tulevasta valitse sinut -pokemonmusikaalista. Itse en ole katsonut/lukenut Hopeanuolta lähes ollenkaan, joten en saanut ohjelmasta paljoa irti. Oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla musikaalin tekemisestä. Emme olleet ohjelmassa loppuun asti, sillä menimme tapaamaan pikaisesti Sambjuuta. Ihanaa tavata uusia ihmisiä ja blogin lukijoita :).

Joka avautui näin? Tuntui siltä kuin olisi lukenut karttaa XD

Seuraava ohjelma mitä menin seuraamaan oli ”Cosplay -no voisko tätä käyttää siihen?” Eli käytännössä mistä kaikesta materiaaleista saa väännettyä jotain pukujen osia. Mielenkiintoinen luento, joskin olisin kaivannut hiukan lisää esimerkkejä itse luennonpitäjältä, sillä nyt suurin osa ajasta kulutettiin yleisön vinkkien kuuntelemiseen, ja vinkkejä tuli suhteellisen vähän yleisöltä.

Seuraava ohjelma mitä menimme seuraamaan oli Momeluksen ohjelma ”Otakun eksistentiaalinen kriisi.” Aiheena oli siis länsimaisen fandomin tulo Suomen coniskeneen sekä ohjelmanpitäjän kriisi siitä, kuinka hän muuttui otakusta länsimaisten sarjojen faniksi. Tämä ohjelma oli päivän paras monessa mielessä. Sain päivän naurut ja tämä herätti ajatuksia sekä pyöritteli samoja asioita mitä olen itsekin ajatellut. Itsekin olen luokitellut itseni samalla tavalla kuin ohjelman pitäjä eli mahdollisimman hienon kuuloisesti ”Japanilaisen populaarikulttuurin harrastajana”. Jossakin vaiheessa sain yliannostuksen animea ja aloin katsoa länsimaisia sarjoja, kuten Doctor Whota ja Game of Thronesia. Nyt en ollutkaan enää pelkästään ”Japanilaisen populaarikulttuurin harrastaja”, joten mikä olin? En kai koskaan oikeastaan ollut täysin otaku, sillä vierelläni kuitenkin kulki Harry Potter sekä muu fantasiakirjallisuus/elokuvat. Olisi helppoa luokitella itsensä vain ”Japanilaisen populaarikulttuurin harrastajaksi”, mutta kun sattuu fanittamaan muutakin kuin japanijuttuja.

Miksikähän sitä pitäisi sitten kutsua itseään? Nörtti kuulostaa liian tietokoneiden ja pelien kanssa värkkäävältä ja fanityttö on liian laaja termi tälle. Ehkä pitää vain tyytyä luetteloon kaikesta mitä fanittaa.

Toisella puolella japsifanit, toisella puolella länsimaisten sarjojen fanit. Niin totta, niin totta.

Sitten on vielä tämä ”ongelma” sen kanssa, että ovatko länsimaisen populaarikulttuurin harrastajat tervetulleita esim. cossaamaan jostain länsimaisesta lähteestä, vaikka Desuconiin, joka luokittelee itsensä niin tiukasti japanilaisen populaarikulttuurin coniksi. Olen ohjelmanpitäjän kanssa ehdottomasti samaa mieltä siitä että Suomi tarvitsisi conin nimenomaan länsimaisen populaarikulttuurin faneille, mitä ollaankin tässä jo yritetty tehdä esim. viime vuoden Fanfestin ja tulevan Popcultin muodossa. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan sulje kävijöistään pois japanilaisen populaarikulttuurin faneja. Itsehän olen cossannut Game of Thronesin Aryaa Desuconissa, enkä kokenut saavani mitään halveksuvia katseita tai vastaavaa. Kiinnostihan minua Desuconissa olleet ohjelmatkin ja olin niidenkin kohderyhmää. Koska luokittelen itseni sekä japanilaisen että länsimaisen populaarikulttuurin harrastajaksi, en koe ongelmaa siinä, että cossaisin mitä haluan missä tahansa cosplay/animanga/länsifandom -tapahtumassa. On totta, että länsimaisten fandomien harrastajat eivät välttämättä koe olevansa tervetulleita suosittuihin japanilaisen populaarikulttuurin coneihin, mutta juuri sen takia tarvitsisimme tapahtuman, johon kaikenlaisten sarjojen fanittajat olisivat tervetulleita.

Seuraava ohjelma mitä seurasimme oli Fangirl Quest. (← Linkki ohjelmanpitäjien sivuille.) He siis harrastavat sceneframingia, eli käyvät tv-sarjojen ja elokuvien kuvauspaikoilla ottamassa kuvia padin kanssa, jossa näkyy kohtaus elokuvasta/sarjasta. Lisäksi he käyvät kuvauspaikoilla seuraamassa itse kuvauksia ja mm. ottamassa yhteiskuvia näyttelijöiden kanssa. Tämä ohjelma aiheutti minulle oikeastaan vain kateutta ja vähän lisää kateutta. Vaikka en olekaan seurannut suurinta osaa sarjoista, joita tytöt hehkuttivat, sain ihan tarpeeksi jo Doctor Who -kuvista sekä muutamasta elokuvasta. Tämän jälkeen oli enää päättäjäiset, jonka jälkeen menimme mäkkärin kautta kotiin.

Kokonaisuudessaan tapahtumasta jäi kiva fiilis, suurella todennäköisyydellä olen tulossa kevään päätapahtumaan. Kiitos seurasta ja oli kiva nähdä! Cosplaykuvia seuraavassa postauksessa.

Okay, too lazy to translate the whole thing :D. This was a happening in Helsinki last Sunday where I went to programs, cosplayed and hanged around. I also speak about Finland's situation with conventions. Finland needs a con for western fandoms, like Game of Thrones and Doctor Who, because now there are mostly anime and manga conventions.

Tracon 9, 13.-14.9.2014

Ihanan kiireinen viikko ollut mulla alla, joten nyt vasta pääsen Tracon seikkailustani kertomaan. Tämä kaiken kaikkiaan yhdeksännen kerran järjestetty Tracon tosiaan oli kolmas Tracon itselleni sekä kokonaisuudessaan 14. con, missä on tullut käytyä. Cossina oli molempina päivinä Arya, sillä en saanut tarpeeksi ajoissa muuta valmiiksi koulukiireideni ja myös laiskuuden takia. Mihin kaikki aika katoaa?

Tracon -lauantaini lähti käyntiin kahdeksalta. Yhdeksän aikaan lähdimme ystäväni Rosan kanssa ajelemaan kohti Tamperetta asuntoautollamme. Tampereelle saavuttuamme pistin cossin päälle ja ehdimme Tampere -talolle  vähän yli yhdeksitoista. Ensimmäinen ohjelma mitä suuntasimme katsomaan, oli Destinen luento "Animesankareiden loppumattomat voimat." Ottaen huomioon pienet tekniset ongelmat videoiden kanssa luento onnistui hyvin, ja koin aiheen mielenkiintoiseksi. Videot olivat hauskoja ja hyvin valittuja, kun ne lopulta saatiin toimimaan. Tykkäsin siitä, kuinka hyvin yleisö otettiin mukaan kertomaan kommentteja.

Seuraava ohjelmanumero, jota kävimme seuraamassa oli "Traconian legendat -tarinallinen konsertti." Akateeminen puhallinorkesteri soitti upeasti, vaikka minua tanssijana innostikin enemmän Tampereen yhteiskoulun lukion tanssijat. Koreografiat olivat upeita, vähempää ei olisi voinutkaan odottaa. Suurin osa kappaleista oli itselleni aika tuntemattomia. Tutummilla kappaleilla olisin tykännyt konsertista vielä enemmän.

Ranneke on vieläkin kädessä :3

Konsertin jälkeen menin seuraamaan ohjelmaa "Brace yourselves: Winter is Coming", minkä aihe oli siis Game of Thrones. Melkein kahden tunnin ohjelma-aika tuntui olevan liian pitkä aiheelle. Tuntui, että sarjaa käytiin alussa läpi turhan pintapuolisesti, sillä uskon, että kaikki yleisössä olleet tiesivät perusjutut jo ennestään. Esim. Pääsukujen esittelemisen olisi voinut jättää kokonaan pois tai ainakin tuoda siihen lisää analyysia mukaan. Lisäksi kirjasta luettua pätkä olisi saanut olla lyhyempiä ja siihen olisi voinut pureutua kunnolla lukemisen jälkeen. Nyt vain siirryttiin eteenpäin seuraavaan asiaan. Hahmoesittelyt taas olivat hyviä, tykkään muutenkin miettiä kirjojen/tv-sarjan hahmojen psykologiaa ja motiiveja teoilleen. Videot olivat myös iso plussa, mutta niistäkin olisi voinut kertoa jotain mienkiintoisia pointteja jälkeenpäin. Kuitenkin suhteellisen hyvä luento, joka toi muutamia uusia ajatuksia itselleni.

Ihana Daenerys pop-up figu pääsi Lontoosta ostamani Aryan kaveriksi kirjahyllyyn! 

Tässä välissä ehdimme viimeinkin syömään. Ehkä paras juttu, mitä Traconiin oli tänä vuonna tuotu, olivat ruoka- ja herkkukojut Sorsapuistoon. Makkara- ja lihapullapata on paras <3. Oikeasti ihanaa, kun saa ruokaa näin läheltä conipaikkaa, kun yleensä ruuan hakemiseen pitää varata niin paljon aikaa conipäivästä. 5/5 keksintö, ehdottomasti. Toivottavasti muut conit varastaa idean, vink, vink! Taisimme ehtiä pyörähtämään kierroksen myyntipöytäsalissa ja taidekujallakin tässä välissä.

Seuraavaksi olikin sitten vuorossa lauantain cosplayspektaakkelit: WCS-karsinta, Hardcore Hallcosplay ja Missimittari -originaalipukukilpailu. Ihan hullua kuinka kaikkien kisojen taso nousee joka conissa. Tuo itselleni paineita lisää onnistua cossien tekemisessä edes joskus. Tällä kertaa jokaisen kilpailun voittajat olivat upeita ja paljon onnea vielä kaikille voittajille!

WCS Voittajaesitys:

Kisojen jälkeen suuntasimme asuntoautolle vaihtamaan vaatteita iltabileitä varten. Nyt pitää kuitenkin ihmetellä: Mitkä iltabileet alkaa 19.00 ja loppuu 22.00?! Ensin ei ehdi ajoissa paikalle, kun on ollut katsomassa Cosplaykilpailuja ja sitten lopetetaan jo noin aikaisin. Menimme kymmenen jälkeen kyllä vielä alaikäisten iltabileisiin, mutta siellä oli musiikin kanssa jotain ongelmia, joten suhteellisen pian lähdimme nukkumaan.

Sunnuntaiaamu lähti käyntiin kahdeksan aikaan cossin päällelaitolla ja suuntamalla kymmeneksi myyntipöytäsalia kiertämään. Kiersimme sitten aamumme ratoksi myös taidekujaa ja lopuksi parkkeerasimme itsemme rytmipelien luo. Olen jossain aiemmassa (Desu?)conissa kokeillut rytmipelejä ja tanssipelejä kerran, mutta nyt vähäisen jonon takia saimme hakata yhtä rytmipeliä varmaan puolisen tuntia. Itse olin suhteellisen huono, varsinkin kun Rosa oli koko ajan parempi ja sai vielä pisteillä jotain kiusausjuttuja minua vastaan. Oli mukavaa, kun pelipisteellä oli joku staffi, joka tuli näyttämään meille ensin miten peli toimii. Kun taaksemme tuli jonoa, siirryimme testaamaan tanssipeliä, joka osoittautui törkeän vaikeaksi. En voi ymmärtää miten jotkut osaa pelata sitä! Enkä myöskaan sitä, miksi se oli minulle niin vaikeaa, kun olen kuitenkin harrastanut tanssia monta, monta vuotta. No toisaalta, se on ehkä enemmän silmien ja jalkojen yhteispeliä, kuin varsinaista tanssia.

*Drool* 

Sunnuntain kiinnostavimmat ohjelmat tuntuivat olevan iltapäivällä, joten meillä oli aikaa syödä jo puolen päivän aikaan. Syömisen jälkeen päätimme kokeilla bofferinuolilla ampumista. Itse en ollut aiemmin ampunut yhtään minkäänlaisella jousella, joten oli kiva kokemus. Totesin myös ettei sekään ole minun lajini, sillä käsivoimat ei riitä (spagettikäsi kun olen) ja sormiin alkoi sattumaan muutaman nuolen ampumisen jälkeen.

Ensimmäinen ohjelma mitä sunnuntaina menimme seuraamaan oli "Uimapojista höllyviin tisseihin -fanservicen salaisuudet." Koska ohjelmanpitäjät tulivat myöhässä ja luulivat, että heillä on enemmän aikaa käytettävissään, ohjelma tuntui suoraan sanottuna "juosten kustulta." Muutamia hauskoja pointteja ja ei-niin-hyviä -sarjavinkkejä tuli, mutta kokonaisuudeessa ohjelman anti jäi aika pieneksi. Tärkein sanoma oli ehkä se, että fanservice voi olla muutakin, kuin lihaksia ja tissejä. Se voi olla mitä tahansa minkä takia sarjaa katsotaan, eli toisin sanoen mistä tykätään esimerkkinä nyt vaikka ohjelmassakin käytetyt autot ja aseet. Lihaksia ja tissejä nyt vaan satutaan käyttämään eniten, sillä niitä nyt pidetään yleisimmin tykättynä asiana, millä saadaan lisää katsojia.

Seuraava ohjelma mitä kävimme katsomassa, tai pikemminkin kuuntelemassa oli Beyond Real -konsertti. Kyseessä oli siis Unreality, helsinkiläinen keväällä perustettu harrastajamuusikkokuoro, joka esittää pääasiassa anime-, peli-, ja elokuvamusiikkia A Cappellana. Suurin osa kappaleista oli minulle tuntemattomia ja olisin saanut enemmän irti, jos olisi tullut tutumpia kappaleita. Konsertin kohokohtia olivatkin muumien Japani -opening, Totoro ja legendaarinen Pokémonin suomitunnari. Kuuntelisin kyllä uudestaankin.

Messinkiset TARDIS -korvikset, superihanat!

Sitten olikin vuorossa sunnuntain cosplaykilpailut: NCC -karsinta ja esityskilpailu. Voittajat olivat taas mielestäni oikeat ja esityskilpailussa oli ihan huippuja esityksiä muutkin kuin voittajat. Väliaika esitysten ja tulosten julkistamisen välillä oli hienosti täytetty, mutta oli turhan pitkä. Juontaja oli turhan sekava, puhuessaan välillä englanniksi ja sitten suomeksi ja sekoillessan sanoissaan turhan paljon. Emme jääneet seuraamaan päättäjäisiä vaan päätimme lähteä kotia kohti ennen lähtöruuhkaa.

Kokonaisuudessa Traconista jäi hyvä mieli ja varsin väsynyt olo, sillä nyt tuntui olevan paljon enemmän ohjelmaa mitä oikeasti halusi nähdä, kuin muutamassa aiemmassa conissa. Tylsiä hetkiä oli harvoin, ja pakko mainita vielä oikeasti ne ruokakojut!

Koko conin plussat ja miinukset:
+ Ruokakojut <3
+ Cosplaykisat, miten se taso nousee aina vaan?
+ Paljon kiinnostavaa ohjelmaa
+ Rytmipelipisteen vänkäri, joka neuvoi meitä alkuun

- Cosplayjuontajat, en vain tykännyt, muissa coneissa on olleet paremmat
- Miksi ihmiset jonottivat cosplaykilpailuihin, vaikka oli paikkaliput? Jonot olivat aivan törkeän pitkät ja tukkivat taas käytävät. Varsinkin sunnuntai aamun AMV-kisan jono.
- Lisää jonosta eli kirpparijono. Joku muu paikka olisi parempi kenties? Jono tukki käytävän varsinkin, kun toisella puolella oli narikka. Myyntipöytäsaliin sai aina kulkea hirveän ihmislössin läpi. Emme myöskään päässeet kirpparille koko conin aikana, kun jono oli aina niin kamala, ettei viitsinyt jäädä jonottamaan.

Okay, I'm too lazy to translate this all, sorry! Another convention Tracon 9. My third Tracon, 14th convention in total. I was Arya again. Didn't have time to finish a new cosplay for Tracon. Great programs and amazing cosplays, they get better every year! Congrats to all the winners! I had fun once again!

Harakanloukku + faunoiditaidetta

Annukka Salama - Harakanloukku

First you wanna kill me, then you wanna kiss me.


Pakko sanoa, että kyllä tätä kirjaa on odotettu! Harakanloukku on siis faunoidinuorista kertovan sarjan kolmas osa. Luin kaksi edeltävää osaa uudelleen juuri ennen kirjan ilmestymistä, mutta blogijuttuni aiemmista kirjasarjan osista ovat tässä: *Käärmeenlumooja* ja *Piraijakuiskaaja*. Jos et ole tutustunut kirjasarjaan aiemmin suosittelen lukemaan nuo postaukset ensin! Piirustukset ovat omia käsityksiäni hahmoista, halusin vaan piirtää näitä niin paljon luettuani sarjan. Tuli ns. Book Hangover, kirja oli niin hyvä, ettei pysty irtautumaan kirjan maailmasta, kun on lukenut sen.

 Harakanloukun tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun Joone ei saa Vikkeen yhteyttä baari-illan jälkeen. Voimaeläinvaltuustossa aavistetaan heti pahinta kohtaloa Vikelle. Faunoidijengi lähtee siis uskaliaalle pelastusretkelle Metsästäjien kaupunkiin, Venoriin, selvittääkseen Viken kohtalon.

Harakanloukku aloittaa heti vahvasti toiminnalla, minkä lasken sille suureksi plussaksi. Kirja on paksumpi kuin kaksi edellistä osaa ja kyllä siihen on saatukin paljon toinen toistaan mahtavampia tapahtumia. itse kirjoittaessani olen monesti kokenut taistelukohtausten kuvaamisen erityisen haastavaksi, mutta Salama onnistuu siinäkin älyttömän hyvin. Kahta edellistä osaa on kritisoitu siitä, että niissä ei ole kuvailtu taistelukohtauksia tarpeeksi yksityiskohtaisesti, mutta Harakanloukusta näin ei voi sanoa. Varsinkin Viken kohtaukset areenalla ovat raakoja ja minusta on erittäin hyvä, että Salama tuo tällaisen tyylin kuvata taisteluita suomalaiseen kirjallisuuteen, sillä en ole siihen itse aiemmin törmännyt. (Ehdottakaa minulle, jos tiedätte jotain suomalaisia kirjoja, joissa on hyvät taistelukohtaukset!)

Edenille oli mielenkiintoista piirtää tatuointeja. En ollut niitä paljoa aikasemmin piirtänyt ja ideatkin loppuivat jossain vaiheessa kesken, kun piti keksiä meriaiheisia juttuja lisää. Naamaan oli vaikea keksiä lisää paikkoja missä olisi joku lävistys XD. 

Toinen Harakanloukun ehdoton plussa on se, että Unnan ja Rufuksen suhde ei ole kirjassa aivan niin keskiössä. Kaksi edellistä kirjaa kun tuntuivat keskittyvän suurimmaksi osaksi heidän ympärilleen. Pidin itse harakanloukusta älyttömän paljon, koska se keskittyy niin paljon Jooneen, joka on lempihahmoni kirjasarjassa. Harakanloukku avaa Joonea paljon, mikä on mukavaa, sillä aiemmissa kirjoissa Joonen menneisyys ja perhe ovat jääneet taka-alalle muihin hahmoihin perehdyttäessä. Pidän myös Salaman tavasta käsitellä homoseksuaalisuutta kirjoissaan. Joonen suhde oli yksi mielenkiintoisimmista ja ihanimmista jutuista koko sarjassa. Sisäinen yaoifanityttöni oli innoissaan. Tämä on myös taas yksi hieno lisä suomalaiseen kirjallisuuteen, koska tähänkään en ole aiemmin törmännyt. Spoilaamatta en voi sanoa enempää!

Faunoidisarjan aiemmissa osissa olen tykännyt erittäin paljon huumorista, mutta Harankanloukku tuntuu alusta lähtien paljon tummasävyisemmältä ja sisältää vähemmän kohtia, jotka naurattavat ääneen. Toisaalta tummasävyisyys on kirjan ja sarjan kannalta plussa, mutta se tekee kirjasta huomattavasti vähemmän hauskan. Ja tällä en tarkoita sitä etteikö kirja olisi mukaansatempaava, ihana ja sydämen rytmihäiriöitä aiheuttava, sillä se oli. Se ei vain ollut yhtä hauska kuin aiemmat osat.

Unna ja Rufus. Tuli mielihalu piirtää Unna puuhun istumaan ja halusin jonkun toisen kuvaan myös. Mietin pitkään miten saan Rufuksen rastat näyttämään rastoilta ja onnistuin mielestäni suht hyvin. Tatuoinnit olivat taas vähän ongelmalliset. 

Harakanloukku, s. 25:
Basisti laski kolpakkonsa pöytään ja puhui takellellen, vaikka Black Magpien keikan alkuun oli tunti aikaa. Jurpo soittaisi taas ihan miten sattuu.
"Tiedätkö oisko kellään ylimäärästä Keytaria nurkissa lojumassa? Mä tarvitsisin yhtä projektia varten sellasen."  
"Keytar?" Vikke naurahti ja veti tuolin alleen. "Onko se jokin fantasiahahmo? Ei meillä oo sellasta näkynyt, mutta Legolas makaa toimettomana Joonen sohvalla, jos tarttet."
"Muahahaa, että sä oot nokkela", Mike sanoi ja nakautti luunapin Viken otsaan.
Joone hymyili. "En mä usko, että kukaan haluaa luopua niin harvinaisesta soittimesta. Ja jos Legolas tosiaan makaa mun sohvalla, niin taidan kyllä pitää sen itte. Sorry."

Niin mäkin Joone pitäisin. Koko faunoidisarjan ehdotonta plussaa on se, kuinka Salama kirjoittaa mukaan pieniä huomautuksia ja juttuja populaarikulttuuriin liittyen. Pidän kirjoissa yleisestikin siitä, kun fantasia liitetään osaksi oikeaa maailmaa. Myös Suomi miljöönä on ihana osa sarjaa, sillä tuntuu, että liian usein fantasian tapahtumapaikkana on jokin täysin keksitty miljöö. Salama on kirjasarjallaan saanut minut vakuutetuksi siitä, että suomalaiset voivat kirjoittaa hyvää fantasiaa. Ensimmäiset kolme kirjaa faunoideista ovat nousseet jo lempikirjasarjojeni top viiteen ja kirjasarjalle on luvassa vielä jatkoa, jota odotan tietenkin innolla!

Joone, jonka sukunimen nyt spoilaan tässä. Anteeksi, ei ole niin suuri paljastus kuitenkaan. Kitaran piirtäminen oli suht mielenkiintoista, mutta onnistui ensimmäiseksi kerraksi mielestäni hyvin. Halusin ehdottomasti piirtää Joonen hapsunahkatakin, kun se mainitaan kirjoissa niin monesti. 

Sorry not going to translate this all: It's a review of a Finnish fantasy book trilogy, that I really hope is going to be translated some day. It's so good, that I think that many people would like it. Well, you can see my fine art between the text, they are characters from the books, enjoy!

Lontoo 2/2 Turistinähtävyyksiä

Maanantai 7.7.2014

Aamu lähti käyntiin jälleen hotellin aamiaisella, minkä jälkeen suuntasimme British Museumiin. Hienoimpia juttuja siellä olivat tietenkin Rosettan kivi ja sarkofagit sekä muumio, mitkä olivat suosituimpia kohteita. Niiden lähellä oli ihmisiä tungokseen asti.

Monday 7th of July 2014

The morning started with Hotel breakfast, after which we went to British Museum. The finest things there were obviously The Rosetta Stone, sarcophagus's and mummy, which were the most popular things also. Near them there were almost too much people. 

British Museumin julkisivu

Halusin nähdä myös Japaniaiheisia juttuja, mitkä olivat museon viidennessä kerroksessa, siellä ei onneksi ollut läheskään niin paljon ihmisiä. Kiersimme museossa noin puoleenpäivään asti, sillä olimme nähneet kaiken mikä meitä kiinnosti siihen mennessä.

I also wanted to see things from Japan so we went upstairs to the fifth floor, luckily there were not so much people there. We circled all the things we wanted to see by noon so we left. 

Teehuoneen malli
Teahouse Model

Kimonoita

Eri aikaisista osista koottu Samuraiasu

Olisimme menneet maanantaina turistibussiajelulle, mutta sattui niin, että juuri oli käynnissä Tour De Francen Lontoon osuus ja osa teistä oli suljettu. Miksi ihmeessä osa Tour De Francesta ajetaan Briteissä, se on Tour de FRANCE, ei Tour de UK.

We would have wanted to go to tourist bus ride on Monday but there was Tour de France going on, so some of the roads were closed. Why do they ride part of the tour de France in Britain, it's Tour de FRANCE, not Tour de UK. 

Tour de Francen seuraajia Trafalgar Squarella

Kävelimme sitten British Museumilta Oxford Streetia pitkin Oxford Circusille asti käyden muutamassa kaupassa matkalla ja sieltä Piccadilly Circusiin. Sieltä menimme National Galleryyn, jonka edessä oleva Trafalgar Square oli aivan täynnä ihmisiä, jotka seurasivat Tour de Francea jättiscreeniltä aukiolla.

From the museum we walked to Oxford Street and went to few shops. We went to oxford Circus and then turned to Piccadilly Circus. After that we went to National Gallery. In front of it at the Trafalgar Square there were huge amount of people watching the tour de France from a big screen.

Picadilly Circusin Eros -patsas

Menimme kiertelemään National Galleryyn. On aivan uskomatonta, miten osa niistä maalauksista näyttää aivan valokuvilta tai miten jollain on ollut kärsivällisyyttä maalata seinän kokoinen maalaus esim. hevosesta. Ja kuinka paljon maailmaan mahtuu tauluja? Pelkästään niissä osissa missä kiersimme kaksituntisen aikana oli niitä jo ihan liikaa ja näimme niitä vain murto-osan.

We went to circle around the National Gallery. It's unbelievable how some of the paintings looked like photos and how someone has had the patience to paint a wall size painting of a horse. And how many paintings there are in the world? Only in the parts we went through during the two hours there were too much and we only saw a fraction of them.

Kävelymatkalla takaisin hotellille bongasin kadun toisella puolella Shaftesbury Avenuella Forbidden Planet nimisen kaupan, joka myi vaikka mitä fandomaiheista tavaraa. Kauppa oli ehkä hienoin tuurilöytö koko reissulla. Suomessa kaikesta fanitavarasta osataan ottaa niin ryöstöhinnat, mutta tuolta sai suhteellisen halvalta mm. Doctor Who, Harry Potter ja Game of Thrones tavaraa. Siellä oli tavaraa myös Final fantasysta ja muista japsipeleistä, Star Warsista ja Trekistä, minecraftista, muutamasta animesta ja vaikka mistä muusta. Koska olin ostanut itseni kipeäksi HP-tavarasta jo Studioilta, ostin tuolta kaupasta vain tuliaisia ystävilleni ja Doctor Who sekä Game of Thrones tavaraa.

At the walk back to the hotel I saw a shop across the street on Shaftesbury avenue, which was called the Forbidden Planet. It sold all kinds of fandom related stuff. In Finland all the collectibles and that sort of things are really expensive, but in UK it was surprisingly cheap. I got Doctor Who and game of Thrones stuff from there. But the store also had stuff from for example Harry Potter, Star wars and trek, minecraft, a few animes, Japanese games and a lot more other fandoms. 

Doctor Who -muki ~

Näitähän on joka hahmosta, oli vaikea valita, mutta  päädyin Aryaan :D

Minifiguuri Tyrionista. Tämä oli yllätyslaatikko

TARDIS -vihko

Doctor Who pinssejä. Harry Potter pinssit ovat Warner Bros -studiolta.

Maanantai-iltana söimme italialaisessa ravintolassa yllätyksellisesti pizzaa, joka oli muuten yllättävän hyvää, vaikka olisi saanut olla enemmän täytettä.

On Monday night we went to a Italian restaurant, where we ate pizza. Ii was surprisingly good, although it could have had more filling. 

Tiistai 8.7.2014

Tiistaina aamupalan jälkeen suuntasimme Thamesille. Olimme tässä vaiheessa olleet jo kolme päivää Lontoossa näkemättä Thamesia muualta kuin lentokoneesta. Lähin silta yli Thamesin hotelliltamme oli Waterloo Bridge. Menimme sen yli ja kävelimme London Eyelle. Maailmanpyörä oli hauska kokemus, kunhan ei vain katsonut suoraan alas. Horisonttiin katsoessa ei tullut huimausolo. Koska London Eye pyörii koko ajan, mutta niin hiljaa, että ehtii ottamaan valokuvia ja alhaalla tulla pois ja lastata kyytiin, kierros kestää noin 30 minuuttia. Jonotus on sitten asia erikseen. Me tulimme juuri, kun London Eye aukesi, joten siellä ei ollut hirveästi jonoa, mutta jo kierroksemme jälkeen jonoa oli n. tunnin odotuksen verran.

Tuesday 8th of July 2014

On Tuesday after breakfast we walked to see Thames. We had been in London for three days and haven't seen the river from anywhere else than the plane. The nearest bridge from our hotel was the Waterloo bridge. We went over it and then walked to the London Eye. The Millenium Wheel was a great experience, even when I often fell dizzy in high places. But I got over it by looking to the horizon. Because the London Eye doesn't stop at all, but goes around so slowly that you have time to take pics and get out and on, going around lasts 30 mins. The queue is still more. We went there early in the morning, just as it opened, so there were not so much people yet, but as we got off, there was at least a hour line already. 

Näkymiä London Eyesta

London Eyessa

London Eyen jälkeen kävelimme pitkin Thamesin etelärantaa Millenium Bridgelle saakka. Se on kävelysilta, jonka kuolonsyöjät tuhoavat kuudennen Harry Potter elokuvan alussa. Se on tehty kokonaan alumiinista. Millenium sillan ylitettyämme kävelimme pohjoisrantaa Tower of Londonille asti. Emme menneet kiertämään sen sisäosia, sillä siinä olisi kestänyt kauan ja sinne on pääsymaksu. Tyydyimme katselemaan linnaketta ulkoa ja syömään hodarit sen pihalla. Tämän jälkeen olimme jo niin puuduksissa kävelystä, että otimme taksin takaisin hotellille. Taksit olivat Lontoossa yllättävän halpoja.

After the London Eye we walked the south bank of Thames to Millenium Bridge, which is the one that Death Eaters destroy in the sixth Harry Potter movie. We walked backed to the north side of the river and went to the Tower of London. But we did't go in. You could spent a whole day watching the Tower but we just ate hot dogs over there and went back to the hotel by taxi, because our legs where so tired already. 

Millenium Bridge

Näkymä Millenium sillalta

Iltapäivällä menimme Madame Tussaud'sin vahakabinettiin. Osuimme sopivasti paikalle sellaiseen aikaan, ettei ollut paljon jonoa, joten pääsimme sisään vähän yli puolen tunnin jonotuksen jälkeen. Madame Tussaud's oli toisiksi hauskin juttu koko matkalla HP-studion jälkeen.

In the afternoon we went to Madame Tussaud's. We happened to get there the time that there were not too much people, so we got in just after thirty minutes in queue. The cabinet was the second most fun thing during our stay in London. (the best being Harry Potter studios.)

Suosituimpien vahanukkejen kuten Brangelinan ja Barack Obaman luokse oli oikein erillinen jono. Mutta saimme kuvia kenen kanssa halusimme. Itselleni upein oli tietenkin Emma Watson. Myös vanhempani innostuivat suostuttelun jälkeen menemään nukkejen viereen kuvattaviksi, joten isäni sai Beatlesfanina kuvan heidän kanssaan ja äiti mm. Prinsessa Dianan vieressä.

The most popular waxfigures had a separate line to them, like Brangelina and Barack Obama. But we got pictures with everyone we wanted. The best for me was Emma Watson. My parents also went beside the figures after persuasion, so my dad as a Beatles fan got a pic with them, and my mum for example with Princess Diana.

Kierrokseen kuului osioita, joilla ei saanut ottaa kuvia, kuten screamtunneli, mikä oli kauhuosio. Se ei ollut yhtään pelottava, minua vain alkoi ärsyttää kun jotkut kiljuivat ihan vaan sen takia että sai. Siellä oli siis näyttelijöitä, jotka hyppivät eteen nurkkien takaa ja vahanukkeja esim. zombeista ja muista kauhujutuista. Lisäksi kierroksella pääsi huvipuistotyyliin taxin kyytiin, joka kierrätti läpi Lontoon historian. Aivan viimeiseksi kierroksella oli Marvel 4D elokuvateatteri, missä esitettiin videopätkä supersankareista. Elokuvateatterissa oli sama idea kuin Lintsillä: 3D lasit, tuolit heiluivat ja ruiskuttivat vettä yms. Tämän jälkeen oli vain matkamuistomyymälä, mutta me lähdimme suoraan takaisin hotellille.

There were parts of the tour where you couldn't take pics of, like the scream tunnel, which was the horrorpart. It wasn't scary at all. There were actors jumping from corners at you and wax figures of zombies and other monsters. Besides that there was a amusement park taxi ride and a Marvel 4D theatre.

Illalla kävimme kulman takana olleessa matkamuistomyymälässä, mistö ostin turistitavaroista vain I <3 London paidan, sekä paidan siskolleni, mutta äiti osti sitäkin enemmän.

At night we went to the corner shop that sold tourist stuff, from where I bought a I <3 London shirt and a shirt for my sister, but my mom bought more.

Näkymiä Thamesin eteläpuolelta

Keskiviikko 9.7.2014

Nukuin vähän myöhempään kuin muina aamuina ja menimme aamupalalle myös myöhempään. Pakkasimme tavarat, jotka yllättävästi vielä mahtuivat laukkuun XD. Meni kyllä sen verran rajalle, että osa tavaroista piti laittaa käsilaukkuun. Sitten matkustimme metrolla Heathrow'lle. Lentokentällä ostimme vielä KitKateja, kun niitä ei saa Suomesta enää. Kävimme myös kahvilla Starbucksissa. Maistoin Frappucinon, mitä siskoni oli suositellut, mutta ei se ollut mitenkään hirveän hyvää. En tykkää kahvin mausta niin paljoa. Olimme kotona Suomeen aikaan yhdeksältä.

Wednesday 9th of July 2014

I slept in later than the other mornings and then we went to eat a little bit later. I packed all my things, that surprisingly still fit in. Though I had to put some of them in my purse. Then went back to Heathrow by the tube. At the airport we bought some Kit Kats, because they don't sell them in Finland anymore. I also tasted a frappuchino form starbucks, which my sister had said that was good. But it wasn't that good. I don't like the taste of coffee too much. We were back in Finland by nine, in Finland's time. 

Lontoo 1/2 Harry Potter -matka

Lauantai 5.7.2014

Olin siis Lontoossa lomamatkalla äitini ja isäni kanssa lauantaista keskiviikkoon. Vanhempani eivät olleet koskaan olleet Lontoossa, niinkuin en minäkään. Mutta pääsy sinne on ollut haaveeni jo monta vuotta. Lähdimme lauantaina Suomesta neljän aikaan ja olimme perillä viideltä Lontoon aikaa. (Aikaero on 2h). Menimme metrolla hotellille. Se oli kätevää, koska lähin metroasema hotelliltamme oli Piccadilly linen varrella ja se kulkee suoraan Heathrow'lle, joten junakaan ei tarvinnut vaihtaa. Lisäksi puolet matkasta kuljettiin itseasiassa maan päällä, joten maisemiakin näkyi. Majoittautumisen jälkeen menimme lähellä olevaan ravintolaan juomaan siiderit ja syömään Fish & Chips annokset. Sen jälkeen suuntasimmekin jo hotellille nukkumaan.

Saturday 5th of July 2014

I was in London on a Holiday with my mum and dad from Saturday to Wednesday. My parent's had never been in London before and neither had I. But getting there has been my dram for many years already. We left from Finland about 4 pm and were in London about 5 pm London's time. (the time difference is 2h). We went to our hotel by the tube. Our Hotel was luckily near the Piccadilly Line, which is the one that goes straight to Heathrow. And half of the trip was actually over ground, so we could see some sights also. After getting to our hotel we went to eat Fish & Chips and drink ciders. After that we went to bed.

Näkymä Hotellin ikkunasta
The view from our Hotel window

Näkymä toiseen suuntaan
View to the other way

Fish & Chips

Sunnuntai 6.7.2014 eli Harry Potter -päivä 

Sunnuntaiaamu lähti käyntiin hotellin aamiaisella, mutta minä en kyllä jännitykseltäni pystynyt syömään lähes mitään. Lähdimme yhdeksän aikaan kävelemään hotellilta kohti King's Crossin juna-asemaa, sillä  minun oli pakko saada itsestäni kuva laiturilla 9 3/4. Laituri on helppo löytää asemalta, kun lähtee etsimään laitureita 9 ja 10. Vaikka kello oli vasta yhdeksän pintaan, kuvansa laiturilla haluavien jono oli jo suhteellisen pitkä. Voin vain kuvitella miten pitkä se on pahimpaan ruuhka-aikaan. Kuvauspaikan vieressä on myös Harry Potter -kauppa, mistä olisi saanut ostaa itselleen kuvan muistoksi, mutta tyydyin ihan omalla kameralla otettuihin kuviin. Siellä myytiin myös kaikkea muuta fanikamaa, mutta en ostanut mitään, sillä olimme seuraavaksi menossa Warner Bros. HP Studio kierrokselle ja tiesin, että sielläkin on kauppa. Katsoimme myös josko olisimme päässeet katsomaan laiturien 4 ja 5 väliä, missä oikeat kuvauksessa käytetyt kaaripylväät ovat, mutta laitureiden lähelle ei päässyt ilman junalippua.

Sunday 6th of July 2014

On Sunday morning we went to eat breakfast at the hotel but I didn't eat much, cause I was so excited of the day. We left around nine and walked to King's Cross Station, because I had to get a picture of me at the Platform 9 3/4. The Platform is easy to find when you looks for the real platforms 9 and 10. Although it was only around nine there was a queue for the picture place. I can just imagine the amount of people there are during the busiest hour. Near the platform there was a Harry potter shop, where you could buy your picture and other hp-things but I didn't buy anything cause we were going to the Warner Bros. HP tour next. 

Jonottamassa laiturille 9 ja 3/4
In queue for the Platform 9 and 3/4

Aivan parasta XD
It's the best XD

Työntekijä otti huivista kiinni ja heitti sen ilmaan osto kuvaa varten, jolloin toinen huusi "Scarf" ja otti sarjakuva-asetuksella kuvan.

Kaupassa myynnissä ollutta tavaraa.
stuff what the shop sold. 

Suuntasimme siis King's Crossilta Eustonin juna-asemalle, joka oli edelleen kävelymatkan päässä. Myös King's Crossin vieressä oli toinen juna-asema st. Pancras. mihin ihmeeseen siellä tarvitaan noin monta juna-asemaa noin lähekkäin? Eustonista lähti juna Watford Junctioniin, mikä on lähin juna-asema studiosta. Eustonista lähtee sekä 20 min että 40 min junia Watford Junctioniin, me otimme nopeamman. Watford Junctionista asemalta lähti sitten kaksikerroksinen sukkulabussi, joka oikein huuti Potterfania puoleensa. Sillä matka Leavesdenin studioille kesti noin 10 minuuttia.

We went to Euston station from the King's Cross. There we went to Watford Juction by train. It took 20 minutes. From Watford Junction we went to the studios by the doubledecker Harry Potter bus, which was awesome. That trip took about 10 minutes. 

Potterbussi x3
The Potterbus x3

Studion oville asti kuului elokuvamusiikki sisältä.
The music from the movies could be heard outside too.

Leavesdenin Studioilla sijaitsee siis Harry Potter-elokuvien melkein kaikki kuvauspaikat. Warner Bros keksi loistoidean muuttaa osa studioista Harry Potter -pyhätöksi, kierrokseksi, joka sisältää kaikkea elokuvien kuvauksissa käytettyä lavastetta, proppia yms. ja muita mahtavia juttuja Potterfaneille.

Leavesden studios is the place where  all the Harry Potter movies where mostly shot. Warner Bros had a great idea to turn the studious in a tour after all the movies where filmed. Now there are sets and props and all great things to see and do for the Harry Potter fans.

Koska olimme etuajassa aikaslotistamme, jäimme ottamaan kuvia pihalle velhoshakkinappuloiden kanssa ja syömään studion kahvilaan. Siis lippuja varatessa/ostaessa piti varata myös aika jolloin menee studiolle. Lähtöjä on puolen tunnin välein. Tämä estää tietenkin sen, ettei studioilla ole liikaa porukkaa samaan aikaan ja jonotusajat studion sisäkohteisiin eivät kasva liian suuriksi. Kävin ottamassa myös audio guiden, eli siis sain Tom Feltonin (= Draco Malfoyn) selostuksen kohteista, extrakuvia ja videopätkiä yms. pienellä i-padilla. Ihan kuin pelkkä studiokierroskin ei olisi riittänyt innostamaan, niin sai vielä fanitytön unelman Tom Feltonin selostamaan.

We were early there so we took some pictures with the wizard chess pieces outside and went to eat at the studio cafe. So you have to book your time to go to the studio while ordering/buying the tickets for it. People are going in every half an hour. This makes it so that there are not too much people in the studio at a time and the queues don't grow too much. I went to get an audio guide also, so I had Tom Felton (=Draco Malfoy) talking about the sets and props during the tour. It also had extra photos and videos. Like the tour wasn't enough, every fangirl's dream Tom Felton is there to speak about them too. 

Suuren salin ovet ~

Kierros siis alkoi elokuvapätkällä, missä kolme päänäyttelijää (Daniel Radcliffe, Rupert Grint ja Emma Watson) puhuivat kuvauskokemuksistaan studiolla ja muutakin. Varsinainen tour alkoi suuresta salista, jonka ovet saivat avata kaksi tyttöä, joilla oli syntymäpäivä. Suuressa salissa oli näytillä opettajien roolivaatteita ja muita proppeja. Hienoin esine Suuressa salissa oli mielestäni tupapisteiden laskuun käytettävät tiimalasit.

The tour begins with a short movie of the Golden trio (Daniel Radcliffe, Rupert Grint and Emma Watson) talking about their shooting experience at the studio and else. The main tour began in the Great Hall, which you get to open if it's your birthday. two girl got to open it on that day. In the Great Hall there are the teachers costumes and other props. The coolest prop in the hall in my opinion was the hourglass used for counting the housepoints. 

Tämä oli vaan niin upea O___O
This was just so awesome

Seuraava halli oli täynnä kulmauksia ja paikkoja, joihin oli laitettu esille erilaisia tavaroita kaikkien elokuvien ajalta. Ensin vastaan tuli kuitenkin seiniä, missä oli elokuvien tekoon osallistuneiden ihmisten kuvia ja työtehtäviä. Halli oli täynnä vaikka mitä. Upeimpia esineitä olivat Tylypahkan portit, joulutanssiaisten jäälinna, Iseeviotpeili, edestakaisin liikkuva kellotornin heiluri, salaisuuksien kammion ovi ja Dumbledoren ajatuskaappi. Huoneessa oli näiden lisäksi myös paljon eri hahmojen roolivaatteita, peruukkeja, viiksiä, partoja, hattuja, kaikenlaisia elokuvissa tarvittuja maskeerausvälineitä ja huonekaluja.

The next hall was filled with corners ans places of displaying different things from the movies. First there was a wall of people who have been working to make the movies possible. The hall had the gates of Hogwarts, yule ball ice castle, door to the chamber of secrets and the thought cabinet of Dumbledore. There were also a lot of costumes, props, wigs, beards, hats and all the makeup things and furniture needed for shooting. 

Kuvausten aikana otettuja kuvia.
Pics taken during shooting.

Jäälinna oli ihan törkeän upea :O
The icecastle was too awesome 

Joulutanssiaisten suklaapöytä
Yuleball's chocolate table

Ajatustensäilytyskaappi
A cabinet for the thoughts.

Kierroksella pääsi kuvauttamaan itseään vasten Green Screeniä istumassa Ford Anglian kyydissä sekä lentämässä luudalla. Itse jonotin vain luudalla lentämiseen. Ostin kuvan itsestäni lentämässä, sekä videon lennosta muistitikulla. Greenscreen alueella ei saanut ottaa kuvia, mutta siellä oli kymmenisen soppea, missä oli joko palkit autolla ajoa varten tai luudanvarsi.

I also went to the Green Screen area to get myself shot riding a broomstick. I bought a picture of it and a video in USB. There were about ten different slots for shooting, either for riding the Ford Anglia or a broomstick.

Kuvan kanssa sai myös hienon pahvisen kehyksen.
The picture came in a nice cardboard frame

 Nämä ovat screenshotteja lentovideosta:
these are Screenshots of the video:

Seuraavaksi pääsi studion takapihalle, missä oli poimittaislinjan bussi, pätkä Tylypahkan siltaa, Valedron hauta ja Ford Anglia, jonka sisälle pääsi kuvauttamaan itseään. Siellä oli myös fasadiseinät Likusteritie 4 ja Godrickin Notkon talosta, siis siitä missä Harry asui vauvana, ennen kuin hänen vanhempansa kuolivat. Ulkoa sai ostaa myös kermakaljaa, joka oli muuten hyvää. En jostain syystä ottanut kuvaa siitä.

Next we went to the backlot of the studio, where was the Knight Bus, a part of the Hogwarts Bridge, the tomb of Riddle's and a Ford Anglia in Which you could get a pic of yourself. there were also fasades of Privet Drive 4 and the Godric's Hollow house where Harry lived before his parents died. I also tasted the Butter Beer which was good.

Ulkoa kierros jatkui Creature Shop nimiseen osaan, missä oli esillä mm. maahisten päitä ja muita sarjan olioita, kuten Fawkes Feeniks, Dobby ja vahanukkeja, joita käytettiin liekehtivän pikarissa kolmivelhoturnajaisten toisessa koetuksessa.

After this it was back inside to the part called Creature Shop, which was filled with Goblin heads and other creatures from the series like Fawkes the Phoenix, Dobby and wax figures from the Triwizard tournament's second task. 

Fawkes oli yksi hienoimmista jutuista koko kierroksella ~
Fawkes was one of the best things in the tour.~

Poot Dobby...

Sieltä pääsi Viistokujalle, missä oli kaikkien kauppojen julkisivuja. Sitä seuraava huone taas oli täynnä konseptitaidetta ja paperista ja  valkoisesta savesta rakennettuja pienoismalleja. Upein juttu koko kierroksella oli kuitenkin mielestäni yhden huoneen kokoinen Tylypahkan pienoismalli, jota oli käytetty Tylypahkan maisemakohtauksia kuvattaessa. Sitä katsoessa kyllä silmät kostuivat. Pienoismallin jälkeen oli viimeinen huone, missä oli taikasauvalaatikko kaikille elokuvien tekemiseen osallistuneille nimellä varustettuna. Kierros loppui studion kauppaan, mikä oli kyllä jokaisen Potterfanin unelma.

After that was the Diagon Alley, which had all the facades of the shops. The next room was full of concept art and models made out of paper and white clay. The most awesome thing in the whole tour in my opinion was the model of Hogwarts castle, which filled one whole room. It was used for exterior shots of Hogwarts. I teared up a little watching it. After the model was the last room which was full of wandboxes with the names of people who had been part of making the movies. The tour ended to the shop which was every Harry Potter fans dream. 

Tylyahon pienoismalli
Model of Hogsmeade

Kokonaisuudessaan Potterstudiot olivat aivan uskomattoman mahtava kokemus, jonne kyllä kannatta mennä, jos on vähänkään innoissaan HP-elokuvista. Ennen studioille menoa kannattaa katsoa elokuvat vielä läpi, niin saa kokemuksesta vielä enemmän irti. Näin minäkin tein ja elokuvien musiikin, sekä Tom Feltonin äänen saattelemana kävelin läpi yhden elämäni parhaista kokemuksista. Aikaa kierrokselle kannattaa varata vähintään kolme tuntia, meillä meni minun takiani lähemmäs 4h. Nyt kuvia mitä lähti mukaani kierrokselta:

On the whole the studios were extraordinary amazing experience, where you should go if you have even a little interest for the Harry Potter movies. Before the tour though, you should watch the movies once more, so you get more out of the tour. I did so and with the music from the movies and Tom Felton's voice I walked through one of the best experiences in my life. You should be through with the tour in about 3 hours. For us it took about 4h because of me. Now pictures of what I got from the tour:

Opaskirja kierrokselle

Ajankääntäjä
The timeturner

Kuoleman varjelukset
Deathly Hallows ~~

Jokamaunrakeita
Every flavour beans

Suklaasammakko vielä paketissa.

Suklaasammakkopaketista tullut kortti. Godric Rohkelikko.
The card from the chocolate frog.

Itse suklaasammakko, joka on yllättävän iso :D
The chocolate frog, which is surprisingly big :D

Muistitikku, jolla on video luutalennosta.
the usb, containing the video of my broomstick ride.

Rohkelikkopaita ^^
gryffindor shirt ^^

Loppu sunnuntai päivä meni paluumatkaan ja syömiseen. Söimme burgerateriat läheisessä ravintolassa, omani nimi oli Big Ben. Päivän jälkeen en edes tajunnut kuinka väsynyt olin kaikesta jännittämisestä, hypettämisestä ja kävelemisestä, joten uni tuli aika nopeasti.

Rest of the Sunday went to getting back to the hotel and eating. We ate Burgers, mine was called Big Ben. After the day I didn't even realize how tired I was from all the hyping and excitement and walking that I fell asleep pretty fast.