Popcult Day 12.10.2014

Sekä asiaa Suomen coniskenestä

Viime sunnuntaina oli siis pienimuotinen popcult -tapahtuma Helsingin Malmitalossa, joka antoi maistiaisen ensi kevään koko viikonlopun kestävästä tapahtumasta. En ollut aiemmin käynyt Malmitalolla, joten epäilin löydänköhän paikalla. Olin turhaan huolissani, sillä kunhan muistaa juna-asemalta lähteä seuraamaan Ala-Malmin puolelle näyttäviä kylttejä, Malmitalo tulee melekin heti silmien eteen. Malmitalo tuntui muutenkin sopivan hyvin tällaisen pienimuotoisemman tapahtuman paikaksi.

Ohjelmalehtinen

Malmitalolle päästyäni suuntasin ensin pukuhuoneen kautta avajaisiin, mistä jäi lähinnä mieleen popcult -tapahtumien maskottisilmä, joka oli mahtava. Avajaisten jälkeen bongasin Bogeyn, jonka kanssa hengailinkin sitten koko lopputapahtuman ajan. Ensin menimme katsomaan Kutsuvieras Rewe Fagerströmin ohjelmaa fanien itsetuottamista musikaaleista, eli käytännössä Hopeanuolimusikaalista ja tulevasta valitse sinut -pokemonmusikaalista. Itse en ole katsonut/lukenut Hopeanuolta lähes ollenkaan, joten en saanut ohjelmasta paljoa irti. Oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla musikaalin tekemisestä. Emme olleet ohjelmassa loppuun asti, sillä menimme tapaamaan pikaisesti Sambjuuta. Ihanaa tavata uusia ihmisiä ja blogin lukijoita :).

Joka avautui näin? Tuntui siltä kuin olisi lukenut karttaa XD

Seuraava ohjelma mitä menin seuraamaan oli ”Cosplay -no voisko tätä käyttää siihen?” Eli käytännössä mistä kaikesta materiaaleista saa väännettyä jotain pukujen osia. Mielenkiintoinen luento, joskin olisin kaivannut hiukan lisää esimerkkejä itse luennonpitäjältä, sillä nyt suurin osa ajasta kulutettiin yleisön vinkkien kuuntelemiseen, ja vinkkejä tuli suhteellisen vähän yleisöltä.

Seuraava ohjelma mitä menimme seuraamaan oli Momeluksen ohjelma ”Otakun eksistentiaalinen kriisi.” Aiheena oli siis länsimaisen fandomin tulo Suomen coniskeneen sekä ohjelmanpitäjän kriisi siitä, kuinka hän muuttui otakusta länsimaisten sarjojen faniksi. Tämä ohjelma oli päivän paras monessa mielessä. Sain päivän naurut ja tämä herätti ajatuksia sekä pyöritteli samoja asioita mitä olen itsekin ajatellut. Itsekin olen luokitellut itseni samalla tavalla kuin ohjelman pitäjä eli mahdollisimman hienon kuuloisesti ”Japanilaisen populaarikulttuurin harrastajana”. Jossakin vaiheessa sain yliannostuksen animea ja aloin katsoa länsimaisia sarjoja, kuten Doctor Whota ja Game of Thronesia. Nyt en ollutkaan enää pelkästään ”Japanilaisen populaarikulttuurin harrastaja”, joten mikä olin? En kai koskaan oikeastaan ollut täysin otaku, sillä vierelläni kuitenkin kulki Harry Potter sekä muu fantasiakirjallisuus/elokuvat. Olisi helppoa luokitella itsensä vain ”Japanilaisen populaarikulttuurin harrastajaksi”, mutta kun sattuu fanittamaan muutakin kuin japanijuttuja.

Miksikähän sitä pitäisi sitten kutsua itseään? Nörtti kuulostaa liian tietokoneiden ja pelien kanssa värkkäävältä ja fanityttö on liian laaja termi tälle. Ehkä pitää vain tyytyä luetteloon kaikesta mitä fanittaa.

Toisella puolella japsifanit, toisella puolella länsimaisten sarjojen fanit. Niin totta, niin totta.

Sitten on vielä tämä ”ongelma” sen kanssa, että ovatko länsimaisen populaarikulttuurin harrastajat tervetulleita esim. cossaamaan jostain länsimaisesta lähteestä, vaikka Desuconiin, joka luokittelee itsensä niin tiukasti japanilaisen populaarikulttuurin coniksi. Olen ohjelmanpitäjän kanssa ehdottomasti samaa mieltä siitä että Suomi tarvitsisi conin nimenomaan länsimaisen populaarikulttuurin faneille, mitä ollaankin tässä jo yritetty tehdä esim. viime vuoden Fanfestin ja tulevan Popcultin muodossa. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan sulje kävijöistään pois japanilaisen populaarikulttuurin faneja. Itsehän olen cossannut Game of Thronesin Aryaa Desuconissa, enkä kokenut saavani mitään halveksuvia katseita tai vastaavaa. Kiinnostihan minua Desuconissa olleet ohjelmatkin ja olin niidenkin kohderyhmää. Koska luokittelen itseni sekä japanilaisen että länsimaisen populaarikulttuurin harrastajaksi, en koe ongelmaa siinä, että cossaisin mitä haluan missä tahansa cosplay/animanga/länsifandom -tapahtumassa. On totta, että länsimaisten fandomien harrastajat eivät välttämättä koe olevansa tervetulleita suosittuihin japanilaisen populaarikulttuurin coneihin, mutta juuri sen takia tarvitsisimme tapahtuman, johon kaikenlaisten sarjojen fanittajat olisivat tervetulleita.

Seuraava ohjelma mitä seurasimme oli Fangirl Quest. (← Linkki ohjelmanpitäjien sivuille.) He siis harrastavat sceneframingia, eli käyvät tv-sarjojen ja elokuvien kuvauspaikoilla ottamassa kuvia padin kanssa, jossa näkyy kohtaus elokuvasta/sarjasta. Lisäksi he käyvät kuvauspaikoilla seuraamassa itse kuvauksia ja mm. ottamassa yhteiskuvia näyttelijöiden kanssa. Tämä ohjelma aiheutti minulle oikeastaan vain kateutta ja vähän lisää kateutta. Vaikka en olekaan seurannut suurinta osaa sarjoista, joita tytöt hehkuttivat, sain ihan tarpeeksi jo Doctor Who -kuvista sekä muutamasta elokuvasta. Tämän jälkeen oli enää päättäjäiset, jonka jälkeen menimme mäkkärin kautta kotiin.

Kokonaisuudessaan tapahtumasta jäi kiva fiilis, suurella todennäköisyydellä olen tulossa kevään päätapahtumaan. Kiitos seurasta ja oli kiva nähdä! Cosplaykuvia seuraavassa postauksessa.

Okay, too lazy to translate the whole thing :D. This was a happening in Helsinki last Sunday where I went to programs, cosplayed and hanged around. I also speak about Finland's situation with conventions. Finland needs a con for western fandoms, like Game of Thrones and Doctor Who, because now there are mostly anime and manga conventions.