Desucon 5.-7.6.2015

Kokonaisuudessaan seitsemännen kerran Lahden Sibeliustalolla järjestetty kesän Desucon oli minulle neljäs kesän Desucon ja seitsemäs Desutapahtuma. Tajusin myös samalla, että koska kesän Desuconeja on ollut nyt seitsemän ja olen ollut neljässä niistä, niin niitä Desuconeja missä olen ollut on nyt enemmän kuin niitä missä en ole ollut. Hyvin selvästi selitetty :D...

Coniviikonloppuni alkoi lauantai-aamuna jo kolmen aikaan, kun jostain ihme syystä heräsin jo silloin enkä saanut enää unta sen jälkeen. ”Todella hyvillä” lähes neljän tunnin yöunilla oli mukavaa aloittaa coniviikonloppu. Noh, kahdeksan aikaan pääsimme liikkeelle ja olimme Sibeliustalolla vähän yhdeksän jälkeen. Suuntasimme laittamaan cossit päälle. Olin molempina päivinä Nami One Piecesta.

Pukuhuoneilun jälkeen alkoikin ensimmäinen ohjelma, jota seurasimme eli ”One Piece ja ystävyyden taika”. Puuseppä -salin ovet olisi voinut avata hieman etukäteen, koska nyt tähän ohjelmaan jonottajat jäivät tungoksen keskelle, kun myyntipöytäsaliin jonottavat käänsivät jononsa ulko-oville päin. Järjestysmiehet tulivat kyllä järkkäilemään jonoa, mutta helpompaa olisi ollut vain päästää osa ihmisistä Puusepän puolelle, sillä nyt sisääntulo tukkeutui ikävästi.

Itse ohjelma oli hauska ja mielenkiintoinen, silloin, kun päästiin pois sarjan juonellisten ominaisuuksien selittämisestä. Tuntuu hassulta, että ohjelmanpitäjät käyttivät niinkin suuren ajan sarjan perusidean selittämiseen, sillä luulen, että One Piece on niin iso sarja, että kaikki paikalle tulleet tiesivät jo vähintään sen verran sarjasta. Sarjan ystävyysteemaa käytiin läpi Luffyn kautta, mikä oli toimivaa, kun Luffy nyt sattuu yleensä olemaan se yhdistävä tekijä sarjan hahmojen välillä. Luennon mielenkiintoisin osuus tuli kuitenkin lopussa, kun alettiin spekuloida sarjan loppua ja tulevaisuuden tapahtumia. Olin itsekin miettinyt osaa lopuista, mutta osa teorioista tuli minulle uusina ja se antoi miettimisen aihetta.

Tämän jälkeen suuntasimme myyntipöytäsaliin ja taidekujalle sekä syömään eväitä. Seuraava ohjelma mitä seurasimme oli ”Onko hyvää yaoita olemassa? -Yaoin stereotypiat” Luento käsitteli yaoita lähinnä stereotypioiden kautta ja jätti vastaamatta nimessä esitettyyn kysymykseen. Tämä ei kuitenkaan hirvittävästi jäänyt harmittamaan, koska luento oli asiantunteva ja hauska. Suurin osa stereotypioista oli minulle, ja varmasti kaikille vähänkin yaoihin tutustuneelle entuudestaan tuttuja, mutta luento onnistui silti olemaan viihdyttävä ja luennon pitäjä oli löytänyt loistavat esimerkit kaikkiin käsittelemiinsä kohtiin. Tyypillisten Yaoi-juonikaarien esittely osuus luennon loppupuolella oli myös hyvä.

Tässä välissä ehdimme hakkaamaan rytmipelejä vähän aikaa ennen kuin Cosplaykilpailut alkoivat. Show'sta oli taas saatu upea ja juontajana toiminut Hunger Gamesin Effie Trinket -cossaaja toi hyvin huumoria juontoihin. Väliaika show oli myös todella viihdyttävä. ECC:ssä kolmen kärki ja varsinkin voittaja ansaitsivat ehdottomasti palkintonsa. HallCosplayssakin oli upea kolmen kärki. Onnea kaikille voittaneille! Cosplaykilpailuista jäin kaipaamaan puuttunutta esityskilpailua. Toivottavasti tekee paluun Frostbiteen mennessä?

Viimeinen ohjelma johon osallistuin lauantaina oli DesuDance. Tanssiminen on aina hauskaa, varsinkin, kun muistaa jo osan koreografioista edellisiltä vuosilta. Tämän jälkeen jo cossikenkien tappamat jalkani olivat jo muusia, mutta silti pienen hotellitauon jälkeen oli suunnattava iltabileisiin.

Iltabileiden huippukohta oli Movestachen setti, johon oli tehty katkeamaton AMV- mukaan. Tätä herkkua kesti kuitenkin ihan liian vähän aikaa. Sen jälkeen tulleet DJ:t kuullostivat jo tylsiltä. Kaipaisin yhä enemmän Fandom -pohjaista remixmusaa conien iltabileisiin, sillä sitä kuulee vain niissä. Lähdimme nukkumaan puoli yhden aikaan.

Sunnuntaiaamuna menimme Sibeliustalolle takaisin kymmeneksi ja menin seuraamaan FMA vs. FMA -luentoa. Se siis käsitteli Fullmetal Alchemist -animen kahta eri versiota 2003 tehtyä ja 2009 tullutta Brotherhood -versiota. Luennon pitäjät olivat ihailtavan perillä aiheestaan ja olivat löytäneet mielenkiintoisia taustoja sarjan tapahtumille. Tuntui, että siitä kun olen itse sarjat katsonut on kulunut ihan älyttömästi aikaa (oikeasti kolme vuotta :D), joten en enää muistanut yksityiskohtia sarjasta ja siksi osa burgerointia meni minulta ohi. Sainpa kuitenkin muistutuksen, siitä kuinka hyviä sarjoja nämä olivatkaan ja mielenkiinnon katsoa ne läpi uudelleen. Ainakin Brotherhoodin. Olisipa kaikki maailman aika...

Tämän jälkeen mietimme, että menemmekö katsomaan AMV-kisaa. Totesimme kuitenkin, että paikkalippujono oli aivan superpitkä, joten jätimme väliin. Olisimme kaivanneet tietoa ohjelmalehtiseen siitä, milloin lippuja alkoi saamaan, sillä nyt kaikki hakivat niitä juuri ennen kisan alkua. Kuulutuskin olisi voinut olla kiva.

Menimme sen sijaan sitten seuraamaan ohjelmaa ”Cosplayn ongelmanratkaisu ja sen hullut soveltamiset”. Alun perin kolmen ihmisen paneeli oli tiivitynyt kahdeksi ihmiseksi, mutta toimi silti yllättävän hyvin. Kahden cosplayharrastajan omakohtaiset kokemukset soveltamisesta olivat mielenkiintoisia ja sain muutaman hyvän vinkin tulevaisuuden varalle. Harmittavasti aika kuitenkin loppui kesken eikä yleisö saanut kertoa omia tarinoitaan tarpeeksi. Kuinkakohan tipalle aika olisi mennyt, jos olisi ollut vielä kolmaskin puhuja?

Jossakin välissä ehdimme myös pitämään pienen photoshootin. Halun kuvia Nami -cossistani Sibeliustalolla, koska siellä järvimaisema ja laivat sopivat teemaan niin hyvin. Nami on kierrätyscossi, jnoka alunperin tein vuoden 2013 Traconiin. Jostain syystä en sitten ole sitä pitänyt sen jälkeen, mutta nyt ajattelin vähän parannella sitä ja kuljeskella Namina Desussa. Muokkasin mm. peruukkia ja log posea sekä kengät niin, että ne viddoin pysyivät ehjinä, vaikka tappoivatkin jalat viikinlopun aikana. Postauksia Namin tekemisestä ja Traconista lähes kahden vuoden takaa löytyy tunnisteilla Nami, making Nami ja Cosplay. Otan myös mielelläni muitakin kuvia Namista vastaan, jos joltakulta sattuu löytymään!

Tuuli vähän häiritsi, joten en saanut hirvittävän monta julkaisemisen arvoista kuvaa.

Kanssani yhteiskuvaan eksyi myös Vivi, joka saa ilmiantaa itsensä, jos sattuu näkemään tämän kuvan:

Tässä vielä #conloot eli mitä tuli ostettua:

Uusimmat mangapokkarit ja kissasukat oli parhaat ostokset. Lisäksi löysin sattumalta kirppipöydiltä tuon peruukin ja lonkerokorvikset oli vaan niin hauskat :D.

Lähikuvassa: Lonkerokorvikset

Kokonaisuudessaan tämän vuoden Desucon oli mukava, muttei mikään mieltäräjäyttävä kokemus. Sää helli kuitenkin koko viikonlopun, mikä on harvinaista. Oli myös mukavaa nähdä tuttuja ja jutella vähänkin aikaa. Toivottavasti nähdään tulevissakin coneissa :3!

Sorry, another con post. I wore my Nami cosplay for this one. Nami is an old cosplay costume, but I made some of the parts better and decided to wear it for the second time ever. First time i wore it was in Tracon 2013.

Cosplay: Amy Pond - Doctor Who

Amy majaili pitkään cosplaylistallani, vaikka olikin lopulta suhteellisen helppo toteutettava. Valitsin cossikseni nimenomaan tämän tyylin, sillä perusteella, että se on yksinkertainen tehdä ja jaksot, joista asu on ovat yksiä lemppareistani. Tämä Amyn look on siis 5. kauden 4:stä ja 5:stä jaksosta eli ”The Time of Angels” ja ”Flesh and Stone.” Nämä kaksi ovat siis ensimmäisiä jaksoja 11. Tohtorin kausilta ja ensimmäinen kerta, kun Amy tapaa yhdet Tohtorin pahimmista vihollisista itkevät enekelipatsaat eli ”Weeping Angelsit.” Sarjaa pidemmälle seuranneet tietävät mitä Amylle lopulta tapahtuu, joten senkin perusteella jaksot ovat tärkeitä.

Amy had a place on my cosplay-to-do list a long time, although it was surpringly easy to make in the end. I chose this look to be my cosplay because it was simple and the episodes it's from are some of my favourites. This look of Amy's is from the 5^th seasons episodes 4 and 5 aka. ”The Time of Angels” and ”Flesh and Stone.” These two episodes are the earlier episodes of the 11^th Doctor and the first time Amy meets one of the deadliest enemies the Doctor has: ”Weeping Angels.” Those who have watched the series longer than this know what's going to happen to Amy in the end, so because of that these episodes are important too.

Mustat sukat ei näy kuvassa :(

Syy nimenomaan Amyn cossaamiseen on myös se, että Amy on yksi lempihahmoistani tv-sarjoissa koskaan. Hän omaa yhden hienommista ja koskettavismmista tarinoista, mutta säilyy silti huumorintajuisena ja persoonallisena hahmona. Amy ja Rory ovat myös yksi OTP:istani.

The reason I cosplayed as Amy is also that Amy is one of my favourite characters of all time in tv-series'. She has one of the greatest and most touching stories, but still remains to be funny and her own personality. Amy and Rory are also one of my OTP's.

Cosplayn osat olivat metsästettävissä kirppareilta. Hameen ostin jo viime syksynä, kun aloin miettimään, että tämä cossin haluan tehdä joskus. Löysin sen sattumalta ja se on kuitenkin myös sellainen, jota voin pitää arkenakin, sillä siinä on taskut <3. Peruukki oli myös ensimmäisten ostosten joukossa ja sen bongasin Facebook -kirppikseltä. Omistin jo yhden tummemman ruskean pitkän peruukin, mutta halusin punaisemman tätä cossia varten. Aikaisempi omistaja oli leikannut peruukkiin otsatukan, mikä tuotti hakaluuksia muokattaessa, mutta niistäkin pääsin yli. Oikeasti etuhiusten olisi tarkoitus mennä mustan pannan alle, mutta nyt sain muotoiluvaahto+lakka liimattua ne sivuille. Ne pysyivät yllättävän hyvin. Musta hiuspanta muuten löytyi ihan siskon kaapista.

I hunted down most parts of this cosplay from secondhand stores and fleamarkets. The skirt I bought last year already. I found it by accident and I wear it on weekdays too, because it has pockets <3. The wig was also one of my earliest bought pieces for this cosplay. I got it from a Facebook -fleamarket. The black hairband is my sisters.

Kengissä oli eniten metsästämistä. Löysin lopulta tummansiniset Converset kirpparilta, sillä uusia Converseja en viitsinyt lähteä ostamaan cossia varten. Ne ovat liian isot, mutta käyvät kyllä käyttökengiksikin, sillä en ainakaan conipäivien aikana saanut rakkoja tms. Harmaat sukkahousut löytyivät ihan Prismasta. Päätin myös lakata kynnetkin oikean sävyiseksi, joskin niistä tuli vähän liian vaaleat. Miniääniruuvimeisselini ostin Desuconista.

The shoes were the hardest to find. I didn't want to buy new Converse, but luckily I found the dark blue Converses at a felamarket. They are too big, but I can use them daily too. I also painted my nails, although the shade ended up to be a bit too light. I bought the miniature sonic screwdriver from Desucon.

Paita oli ainoa juttu, jonka ompelin cossia varten. Se oli aika yksinkertainen tehdä mallinsa takia. Sain sen tehtyä yhden pitkän illan aikana. Paidan tekovaiheista löysin jostain syystä vain yhden kuvan, noista photoshoot kuvista näkeekin sitten lopputuloksen.

The shirt was the only thing I sewed for this cosplay. It was simple to make as the design was what it was. I made it in one long night. I found only one picture of making the shirt, and the result can be seen in the photoshoot photos.

Telttapaita syntymässä/Work in progress

Halusin lavastaa metsäkohtauksen jaksosta ”Flesh and Stone”, sillä se on elävästi jäänyt mieleeni jokaisen katselukerran jälkeen ja minulla oli metsä käytettävissäni melkein takapihalla.

I wanted to set up the forest scene from ”Flesh and Stone”, because it has stayed in my mind after every time I've watched the episode and I had a forest I could use, almost in my backyard.

*Sonic screwdriver sound*

Mieleen muistuu myös jakson ”The Time of Angels” kohtaus, jossa Amyn silmästä vuotaa kiven hippuja, hänen katsottuaan enkeliä silmiin. Se on myös jäänyt mieleeni erinomaisen WTF -tunteen tuojana.

”The time of Angels” also has a scene where stones come out of Amy's eyes, after she looks into the angels eyes. It has also stayed in my mind as the bringer of the ultimate WTF -feeling.

Saatanpa pitää tätä cossia tulevissakin coneissa, sillä se on yllättävän mukava, vaikka pitkä peruukki aiheuttaakin aina ”pipo päässä” fiiliksen. Seuraava coni mihin olen tulossa on muuten Desucon, mutta sitä ennen saan toivottavasti blogin päivitysrytmistä kiinni, kun suurimmat kiireetkin helpottivat jo. Sitä ennen, kommentoikaa! Kommentteja on kiva saada ihan mistä vaan ja lukea myös ja ne auttaa siihen, että jaksaa höpistä tänne bloginkin puolelle.

I might wear this cosplay to a future con too, because it is surprisingly comfortable, although a long wig always makes the ”woolly hat on” feeling. Next con I'm going to is Desucon, but before that I hope to get my blogposting rhythm back, as my biggest hurries are already over.before that, please comment! I'm always delighted to get comments about anything they're fun to read. They help me get motivation to write on the blog too. 

Popcult Helsinki 25.-26.4.2015

Popcult Helsinki oli tuossa kaksi viikkoa sitten ja löysin aikaa kirjoittaa sitä vasta nyt. Tosiaan tässä on ollut älyttömän pitkä päivitystauko, mutta pieni lepotauko kirjoittamisesta ja pakollinen tapahtumapäivitys saivat taas kirjoitushanat aukenemaan. Nyt luvassa siis tapahtuman päivitys ja seuraavassa postauksessa kuvia Amy -cossista, jota debytoin Popcultissa.

Ohjelmalehti

Popcult Helsinki oli nimensä mukaan Helsingissä Kulttuuritalolla, aivan Linnanmäen vieressä. Popcult oli kaikkeen populaarikulttuuriin keskittyvä tapahtuma, millaista oli Suomeen kyllä kaivattukin. Toivottavasti tapahtuman loppuunmyynti antoi sille pysyvän jalansijan Suomen conscenessä. Kulttuuritalo vaikutti ihan okei paikalta conille, joskin ohjelmasalit olivat turhan pieniä. Pääsali eli Aalto-sali oli kuitenkin tilava ja myyntipöydätkin mahtuivat aulaan mainiosti. Viikonlopun aikana tuntui siltä, että ohjelmaa oli enemmän kuin ehti katsoa ja joitakin minua kiinnostavia ohjelmia oli päällekkäin.

Pahviranneke ;<

Suuntasin lauantaiaamuna paikalle klo 11:sta, jolloin alkoi ohjelma ”Youtube -mitä sieltä löytyy kissavideoiden lisäksi?” Ohjelmanpitäjä Lydia Rogers oli hyvä puhuja ja Youtuben käsittely yleisimpien aiheiden kautta toimi hyvin. Silti ohjelma jäi turhan pintatasolle omasta mielestäni. Olisin toivonut lisää esimerkiksi suoria kanavasuosituksia tai vinkkejä. Loppupuolen Youtube -tapahtumasta kertominen oli mielenkiintoista kuultavaa.

Sitten oli luvassa ensimmäinen kahden kiinnostavan ohjelma välinen valinta. Päällekkäin olivat ”Ei se noin mennyt kirjassa! Mitäs sitten?” Game of Thronesin adaptaatiotutkimukseen keskittynyt luento ja ”Harry Potter not so siriusly”, joka käsitteli Harry Potter -parodioita. Lopulta päädyin valitsemaan Game of Thrones luennon, sillä uskomuksella, että olen kuitenkin nähnyt suurimman osan Harry Potter - käsitellyistä parodioista, joten siellä tulisi vähemmän uutta. En kadu valintaani, sillä Game of Thrones adaptaatiotutkimus luento oli todella mielenkiintoinen. Ohjelmanpitäjä Anna-Leena Harinen oli todella perehtynyt asiaansa ja sai adaptaatiotutkimuksesta kertomisen kuulostamaan mielenkiintoiselta. Ohjelmassa oli hyvää myös se, kuinka aktiivisesti yleisö sai kommentoida ja kertoa omia mielipiteitään. Ohjelma käsitteli paljon ajatuksia, joita minullakin on pyörinyt sarjan ympärillä. Vaikka olen todella kärkäs vertaamaan aina adaptaatiota lähdeteokseen, olen kokenut, että Game of Thronesin kohdalla tämä on vähemmän tarpeellista. GoT nimittäin toimii tv-sarjana uskomattoman hyvin itsenäisestikin. Odotan mielenkiinnolla mihin suuntaan tv-sarja liikkuu, kun se on kuitenkin koko ajan saamassa kiinni kirjoja.

Luennolla spekuloitiin myös tulevaa adaptaatiota. Mitä tapahtuu, jos tv-sarja saa kirjat kiinni?

Tämän jälkeen törmäsin Samuliin myyntipöytien luona ja hengailin sitten tässä seurueessa. Myöhemmin näin Bogeyn ja kiertelimme sitten seuran kanssa myyntipöytiä. Itse en vielä lauantaina ostanut mitään. Lähdin conipaikalta pois jo neljän aikaan, sillä minulla oli illalla baletin kevätnäytös. Miksi kaiken kivan pitää osua samalle viikonlopulle? Erityisesti harmittaa, kun en ehtinyt nähdä lauantain cosplaykilpailua.

Sunnuntaina suuntasin conipaikalle yhdeksitoista ja bussipysäkiltä oli todella mukavaa kävellä vesisateessa kulttuuritalolle. Hirivttävän kylmä ei kuitenkaan ollut, sillä pärjäsin hyvin, vaikka oli cossissa oli lyhyt hame ja ohuet sukkahousut. Päivä kuitenkin parani paljon, kun kunniavieras Jarmo Kosken Q&A -ohjelma alkoi. Koskihan on tehnyt monta sataa ääniroolia ja ollut osa minunkin lapsuuteni tv-hetkiä. Hän on antanut äänensä mm. Nalle Puhille, Alfred J. Kwakille ja teletappien Tiivi-Taaville. Minä muistan hänet erityisesti 80:ssä päivässä maailmanympäri animaatiosta, missä hän oli Phileas Foggin apulainen Passepartout. Koski on mahtava lavaesiintyjä ja vastaili avoimesti kaikkiin kysymyksiin. Kysymysten esittämistavasta pitää antaa myös plussaa. Twitterin kautta tulleita kysymyksiä pystyi valitsemaan ja karsimaan ja se oli helppo tapa lähettää niitä. Jarmo Kosken ääninäyttelijaura on niin laaja, että hänellä oli todella paljon kerrottavaa siitä. Tästä ohjelmasta mieleen jäi erityisesti improvisoitu keskustelu Nalle Puhin ja Alfred J. Kwakin välillä.

Jarmo Koski viihdytti yleisöä nousemalla välillä seisomaan ja kävelemällä ympäri lavaa.

Tämän jälkeen ehdin hetkeksi Doctor Who Finland -facebookryhmän miittiin, missä oli mukavia juttuhetkiä muiden fanien kanssa. Seuraava ohjelma mitä seurasin oli ”Otakun eksistentiaalinen kriisi.” Ohjelmasali oli aivan täynnä jo sinne saapuessani ja mietinkin kannattaisiko minun jäädä katsomaan ollenkaan, sillä näin jo *Popcult Dayssa* osittain saman ohjelman. Aihe on kuitenkin suhteellisen lähellä omia ajatuksiani, joten kuuntelin sitten ovelta ohjelmaa. Ohjelmanpitäjä Momelus on hyvä esiintyjä ja kertoi mielenkiintoisesti omien fanitustensa taustoja ja linkitti ne hyvin scenessä tapahtuneeseen muutokseen ja kahtiajakoisuuteen. Omia ajatuksiani aiheesta pystyy lukemaan *täältä*, missä käsittelen niitä jo Popcult Dayssa nähdyn ohjelman kautta.

Tämän jälkeen kiertelin myyntipöytiä ja hengailin tuttujen kanssa ja piipahdin Harry Potter -miitissä, missä oli taas mukavan samanhenkistä porukkaa. Seuraava ohjelma mitä menin katsomaan oli sunnuntain Cosplaykilpailut: yksilöesityskilpailu ja photoshoot -kilpailun tulokset. Esityskilpailussa oli vain neljä osanottajaa, joten kisa oli aika nopeasti ohi. Koko cosplayohjelmalle oli varattu pulitoista tuntia, mutta siihen meni alle tunti. Esityskisat tuntuvat kärsivän osanottajapulasta kaikissa coneissa, mikä on ihme juttu, sillä uskon ja esityksien perusteella olen myös nähnyt, että Suomesta löytyy ihan älyttömän hyviä cosplayesiintyjiä. Näin katsojankin näkökulmasta on mielenkiintoisempaa seurata esitystä, kuin lavan läpikävely kilpailuja.

Coniselfie with Samuli ja titaani XD. 

Päättäjäiset eivät jättäneet käteen oikein mitään uutta, siellä jaettiin palkintoja erilaisista kisoista ja visoista. Päättäjäisten jälkeen suuntasimme coniseuran kanssa syömään ja siitä kaikki omaa kotia kohti. Kiitoksia kaikille vanhoille ja uusille tutuille coniseurasta ja toivottavasti nähdään tulevissakin coneissa! Popcultin uudeleentulo olisi myös hauska nähdä, se kun on kuitenkin ainoa laatuaan Suomessa.

Tässä vielä ostossaldoa viikonlopulta:

Genrewearin pinssejä, siis koska pinssejä ei voi koskaan olla liikaa ja siellä oli uusia :3

Mustikkapockyt on parhaita <3

Sorry, too lazy to translate this all. I had fun two weeks ago at Popcult Helsinki, which was a con for every kind of popculture fanbase there is. We have been yearning for this kind of con in Finland a long time and this was worth the wait. There were so many programs that I wanted to see, that were on top of each other. It was heartbreaking to choose between them. I also wore my Amy cosplay the first time, but more about that in the next post.

Cosplay: Nagisa Hazuki – Free!: The Photos

Päätin tehdä Nagisan Frostbiteen, vaikka se onkin talvicon ja tiesin ettei löytyisi mitään hirvittävän hyvää kuvien ottamispaikkaa. Kuvaajana ystäväni Rosa eli Phocidaex3. Nagisa on nyt siis järjestyksessään 7. cossini koskaan ja omasta mielestäni onnistunut. Saatan laittaa sen päälle uudemmankin kerran sillä conissa pyöriessä rennot urheiluvaatteet olivat mukavat, vaikka binderi vähän puristikin.

I decided to do Nagisa for Frostbite, despite the fact that It's a winter con and I knew I wouldn't find a great place to take pictures. Nagisa is my 7^th cosplay ever and I think I did it well. I might wear it in some other con too, just because it's really comfortable on, although the binder is a little uncomfortable.

Varmaan ainoa kuva, jossa hymyilen näistä pihalla otetuista. Oli pikkasen kylmä niin ei oikein tehnyt mieli hymyillä XD.

Nagisa kuvia varten siirryimme conin tiimellyksekstä hetkeksi ulos kipakkaan ilmaan ja auringonpaisteeseen ottamaan kuvia Sibeliustalon seinää vasten. Siitä siirryimme sitten rappukäytävään, jossa pystyi ottamaan kuvia ilman takkia.

For these pics we went to outside and it was cold but still sunny. For the t-shirt photos we moved to a hallway, so I could get photos without the jacket. 

  

Tuosta näkyy hyvin selän maalaus, kun T-paita on päällä

Ottakaa tästä vielä Nagisa selfieitä
Here's some Nagisa selfies

Lauantaiaamu ennen lähtöä o__O

Lauantai-iltapäivä Sibbellä~

Sunnuntai-iltapäivä kotona ^^

Sekä derppailukuvia

And derp photos

Lopuksi vielä, jos satut lukemaan tätä postausta ja sinulta löytyy kuvia minusta Nagisana, otan ne mielelläni vastaan! Kommentoi tähän postaukseen! Kommentoikaa ihmeessä myös muistakin syistä! I'd love to get some comments too!

Cosplay: Nagisa Hazuki – Free!: The Making of

sekä mietintöjä Suomen cosplaykulttuurista

And thoughts about the Finnish cosplay culture

Nagisa oli cosplaysuunnitelma listallani jo heti Free!:n ensimmäisen kauden loputtua, mutta silloin olin sitä mieltä, että taidot eivät riitä. Nyt Free!:n toisen kauden aikana tykästyin Nagisaan hahmona enstistä enemmän ja päätin, että teen cossin, vaikka taidot ei edelleenkään riitä. Sitten oli päätettävä, että minkä version teen. Mietin pitkään kahden eri version välillä: sen ensimmäisen kauden endingmusiikkivideon pinkkitakkisen ja tämän toteutuneen asukokonaisuuden. Totesin, että ending-versioon olisin tavinnut vieläkin enemmän sitä puuttuvaa taitoa, joten Nagisa toteutui sitten näin.

Nagisa had been on my cosplay list since the end of season one of Free!, but then I thought that I'm not so good that I can make it. Now as the second season of  Free! Came out I fell in love with Nagisa as a character even more and finally decided to make the costume no matter what. Then I had to choose what version I would make. I thought a long time between two different versions: first seasons ending theme video's version with the pinks jacket and this one that I made. I figured that the pinked jacket one would have required even more of the missing talent of mine, so I made Nagisa like this.

Lopputulos ja erittäin kaunis reference kuva nurkassa
The final look and a really pretty refenrence pic at the corner.

Tässä siis vaihtoehdot, joiden välillä mietin
I chose between these looks

Ensimmäinen ongelma Nagisan toteuttamisessa tuli Iwatobi -takin kohdalla ja edelleen mietin oliko sen ostaminen lopulta hyvä vaihtoehto. Totesin alusta alkaen, että ompelutaitoni eivät riitä noin monimutkaisen urheilutakin ompelemiseen. Taistelin sitten itseni kanssa siitä haluanko mennä ostotakilla vai teenkö cossia ollenkaan. Päädyin siihen, että haluan kuitenkin cossata Nagisaa niin paljon, että ostotakki ei muun kokonaisuuden kannalta ole niin merkittävä. Aikaisemmatkin cossit olen toteuttanut pääasiassa kirpparivaatteista muokkaamalla, joten en ole niitäkään aivan alusta asti itse ommellut. (Arya on suurin poikkeus tähän: Siihen tein paidat täysin alusta asti itse ja mm. siksi se on edelleen mielestäni paras cossini.) Kirpparilta cossin osien ostamisen ja niiden muokkaamisen olen kuitenkin kokenut sallittavampani muidenkin cossaajien mielestä, sillä kirppareiden koluaminen sen juuri oikean värisen paidan löytämiseksi ei kuitenkaan ole maailman helpointa.

First problem I had with Nagisa was the Iwatobi jacket and still I'm wondering was buying it the best choice. It was clear to me since the beginning that my sewing skills were not enough to make such a complicated sport jacket. Then I fought with myself between if I wanted to do the cosplay with a bought jacket or then not do it at all. I decided that I want to cosplay Nagisa too much to not do it a all, so I thought that a bought jacket wouldn't be that much of a problem with the rest of the costume. I've also made my earlier cosplay's by modifying the clothes from ones I've bought form flea market/some other discount department store, so I've not made them from the beginning. (Arya is a big exception in this: For it I made the shirts from the beginning and among other things that is why I consider it my best cosplay yet.) I've noticed that buying from flea markets is more allowed within the cosplay community in Finland at least, as it is not the easiest task to find the perfect shade shirt in those stores.

Tämmöisestä takista siis kyse.
This is the jacket I'm talking about.

Takin ostaminen tuotti minulle kuitenkin hirveän paljon ahdistusta, sillä arvostan Suomen yleistä cosplaykulttuuria korkealle juuri itsetekemisen takia. Siksi olenkin menneissä cosseissani pyrkinyt tekemään tasoni mukaan ne osat, jotka pystyn itse. Tulevaisuudessa taitoni toivottavasti kehittyvät vielä niin paljon, että pystyn tekemään entistä enemmän alusta asti itse ja samalla vaikeampia cosseja. Vaikka Suomessa itsetekemisen kulttuuri on cosplayssa vahva, sellaisen käsityksen olen kuitenkin saanut, että muiden maiden cosplayscenessä ostopuvulla coniin menemistä ei katsota niin pahasti. Onhan cosplayn perimmäinen tarkoitus kuitenkin fanittamisen osoittaminen. Korjaatkoon joku paremmin tietävä käsitykseni, jos puhun puuta heinää.

Buying the jacket made me feel so much anxiety, because I value highly the general Finnish cosplay culture of making all the things you can from scratch yourself. That's why I've been trying to make the parts for my cosplays that I can make from scratch. Hopefully my skills in cosplay will develop so much, that I'll be able to make a lot more from scratch and make even more difficult costumes. Although the Finnish cosplayers highly value making things themselves, I've gotten the idea that in other countries showing up to a convention with a bought cosplay isn't such a bad thing. As cosplay's main idea is to show that you are a fan of something. If I'm talking rubbish right now, please correct my views.

Sisäinen taisteluni ostotakin moraaliudesta jatkui conissakin. En kuitenkaan saanut mitään ilkeitä kommentteja tai katseita, (tai en huomannut niitä, jos sain), muutama ihminen kyllä tuli ottamaan kuvia. Nyt en enää tiedä jaksaisinko välittää siitä, jos joku tulisi sanomaan ettei cossini ollut oikea cossi, kun en tehnyt sitä alusta asti itse, vaikka olisinkin kaikki muut osat muokannut jostain, enkä ostanut suoraan. Määrittelen cossaanneeni viikonloppuna jo ihan siksi, että rintakehä ja pää ovat binderin ja peruukin takia kuolleet sunnuntaina. Mitä mieltä te lukijat olette tästä asiasta? Saako yksi cossin osa olla ostettu, jos muut on vähintään muokattu kirpparivaatteista? Onko Suomen cosplaykulttuurissa mitään järkeä, kun se vaatii cossaajia tekemään itse kaiken alusta asti ja näin asettaa kamalat paineet ainakin minulle?

My inner fight about the morality of the bought jacket continued to the con too. I didn't get any mean comments or looks (or didn't notice them, if I did), a few people came to take my picture though. Now I don't think that I would care if some one said that my cosplay wasn't a real one, just because I haven't made all the parts myself, although all the other parts were at least modified from something. I consider that I've been cosplaying last weekend just because my chest and head were sore on Sunday from the binder and the wig. What do you readers think about this? Is Finland's cosplay culture insane, when it demands cosplayers to do everything they can from scratch and thus makes at least me feel pressured?

Henkisen takkiongelman lisäksi cossissa oli muitakin osia joista huolehtia ja takin jälkeen seuraava oli peruukki. Ebay -ostoni oli aluksi aivan liian pitkä ja sitä piti muokata kovallakin kädellä. En ollut aikaisemmin leikannut peruukkia, aikaisempia cosseja varten on tarvinnut vain stailata, joten mietin pitkään, että mitäköhän tästä nyt tulee. Seuraava cosplayhankintani tulee varmaankin olemaan peruukkipää, sillä totesin, että ilman sitä sai tehdä kohtuuttoman paljon töitä peruukin muokkaamiseksi. Peruukkitelineessa ei nähnyt kuinka pitkiltä hiukset näyttävät naamaa vasten, joten koko ajan piti siirtää peruukkia päähän ja takaisin telineeseen. Lopulta leikkasin ainakin peruukin etuosaa niin, että se oli suoraan päässäni. Olen kuitenkin peruukkiin tyytyväinen näin jälkeenpäin.

Besides my mental jacket problem the costume had other parts to worry about too and the next one after the jacket was the wig. My Ebay -bought wig was too long at the beginning and I had to cut it harshly. I hadn't cut a wig before, only had to style them for the previous cosplays, so I wondered how I'm going to survive this. My next purchase for cosplay is probably going to be a head for wigs, as on the wig stall I couldn't see how long or short the hair is. So I had to put the wig on the stall then back on my head again and so on. Eventually I ended up cutting the front of it while the wig was on me. I'm glad how the wig turned out afterwards.

Tässä kuvassa jonkin asteinen testi look, jossa peruukki on suurimmaksi osaksi valmis. En ollut ilmeisesti ottanut kuvia peruukista pisimmillään. Leikkasin sitä ensin vähän ja myöhemmin totesin, että dam it, se on edelleen liian pitkä.
This is a test look, which has the wig nearly done. I apparently didn't take pics of it when it was the longest. In this photo I've cut it a little and then later noticed that it was still too long. 

Ompeluosuuksissa pääsin yllättävän helpolla tämän cossin kanssa. Vanhat urheiluhousut löytyivät nimittäin isän kaapista, ja olivat joskus olleet siis sopivat paljon pienemmälle isälle. Nyt niitä tarvitsi vain lyhentää ja kaventaa, sekä lisätä uusi kuminauha.

The sewing for this cosplay as easy. I found old sport trousers from my dads wardrobe, they had once been great for my then smaller dad. Now I only had to shorten and take them in and add a new elastic band.

Housujen lähtötilanne. Huomatkaa erittäin seksikkäät valkoiset raidat sivussa.
A before shot of the trousers. Notice the very sexy white stripes on the sides.

Näin paljon lähti lahkeista.
I took this much out of the lenght.

Housujen lopputulos. Kävivät kyllä vielä silitysraudan alla ennen conia.
The finished trousers. Well, I ironed them before the con. 

Keltainen t-paita oli yllättävän vaikea metsästettävä. Mistään ei tuntunut löytyvän sellaista ilman mitään kuviota tai printtiä. Kiertelinkin monia kertoja kirppareita. Lopulta löysin yhden keltaisen t-paidan kirpparilta ja toisen K-citymarketista viikkoa myöhemmin. Kumpikin maksoi jotain 2€. Sitten pitikin päättää kumpi olisi parempi Nagisaa varten. Päädyin lopulta citymarketista ostamaani lähinnä siksi, että se oli vähän isompi ja peitti siten paremmin muodot. (Toinen T-paita meni myöhemmin hyötykäyttöön, sillä teimme painotöitä koulun leirillä viime viikolla.)

The yellow t-shirt was surprisingly hard to find. All of them seemed to have some kind of print or writing on them. I circled around flea markets a few times. Finally I found two different shirts, both cost something around 2€. Then I had to decide which of them was better. I decided this one because it was a little bit bigger and would cover my body better that way. (The other t-shirt went to a useful purpose later, as we did template painting on our school camp last week.)

Tämä oli yksi mallikuvista paidan maalausta varten.
This was one of my reference pics for painting the shirt.

paita ennen maalauksia
Shirt before the painting

Sitten pitikin tehdä siihen maalaukset. Selkäpuolen maalaus osoittautui ei-ehkä-niin-yllättäen haastellisemmaksi jo senkin takia ettei sitä pystynyt tekemään sabluunana. Niinpä päädyin piirtämään sen ensin graffitikynällä ensin paperille, sitten suoraan paitaan ja sen jälkeen maalaamaan päälle. Silti en ole siihen täysin tyytyväinen, sillä varjoja kuvaan ei saanut näin mukaan millään. Etupuolen Iwatobi -tunnus oli helpoin toteuttaa sabluunalla. Sabluunalla toteutin myös kanjit paidan selkäpuolella.

Then I had to paint the shirt. The back painting was not-so-surprisingly more difficult firstly because I couldn't do it as a template. Well I ended up drawing it to paper first, then to the shirt and lastly painting it straight on the drawing. I'm not quite happy about it mostly because I couldn't get the shadows in at all this way. The front sides Iwatobi -sign was easy to make with a template. I used template to paint the kanjis of the back of the shirt too. 

Paperille piirretyt ensiversiot
The ones drew to paper.

Graffitikynällä paitaan versio
This is what I drew to the shirt.

Lopullinen versio paidan selästä
Finished version of the back

Nagisan silmät taas näyttivät joissain kuvissa liiloilta ja joissain pinkeiltä. Suomalaisista nettikaupoista en löytänyt kuin liilat, joten niillä mentiin. Nämä piilarit tekivät silmät vähän elottoman näköisiksi, mutta sopivat Nagisalle paremmin kuin omat siniset silmäni. Nagisalle löytyi kengät ihan kotoa, sillä pikkusiskollani sattui olemaan tuollaiset pinkkiä sisältävät valkoiset lenkkarit. Ne olivat pari kokoa liian isot, mutta paksut sukat eivät talvella haitanneet menoa ollenkaan. Proppina toimineet uimalasitkin löytyivät kotoa valmiiksi. Nagisa oli yllättävän mukava cossi tehdä ja erityisesti pitää päällä.

Nagisa's eyes looked purple in some pictures and pink in some. I found only purple lenses from a Finnish online store so I went with them then. These contacts make eyes look a little dead, but they fit Nagisa better than my own blue eyes. I found shoes for Nagisa at home, as my little sister happened to have these sneakers that contained pink. They were a few sizes too big, but a thick socks were just great for this weather. The swimming goggles I already had too. Nagisa was surprisingly easy to make and especially comfortable to wear. 

Nagisan silmät normaalia meikkiäni vasten
Nagisa's eyes compared to my normal make-up

Kuvia itse cosplaysta seuraavassa postauksessa!
Pictures of the cosplay itself in the next post!

Desucon Frostbite 13.-15.2.2015

Vietän hiihtolomaa tällä viikolla, joten nyt olisi luvassa coniraporttia, kun on kerrankin aikaa kirjoitella arkenakin. Desucon Frostbite oli siis jälleen Lahden Sibeliustalossa, tänä vuonna toista kertaa K-18 leimalla, ensimmäistä kertaa K-18 leimalla loppuunmyyty. Itselleni tämä coni oli kuudes Desutapahtuma ja järjestyksessään 16. contapahtuma, jossa on tullut käytyä. Cosplay -asuna oli molempina päivinä Nagisa Hazuki sarjasta Free!. Tässä postauksessa pääpaino kuitenkin itse tapahtumalla ja laitan myöhemmin tällä viikolla postaukset erikseen vielä cossista ja sen teosta.

Ihana pinkki ranneke tällä kertaa :3

Sitten itse asiaan. En ollut conissa perjantaina, lähinnä siksi, että olin juuri edellisenä päivänä tullut pois koulun leiriltä ja yksi coniseurueemme jäsen tuli Ruotsista vasta perjantaina iltapäivällä. Heräsin lauantaiaamuna siis seitsemän aikoihin ja lähdimme köröttelemään kohti Lahtea vähän ennen yhdeksää. Saavuimme Sibbelle noin kymmeneksi ja menimme ensin kiertelemään myyntipöytäsalia. Ensimmäiseksi tuli mieleen, että näyttääpä tämä jotenkin oudon pieneltä ja niinhän se tällä kertaa olikin. Tänä vuonna nimittäin iltabileet järjestettiin samassa tilassa ja siellä oli iltaa varten paljon normaalia enemmän tavaraa. Myyntipöytäsali siis tuntui paljon ahtaammalta ja siellä oli tavallistakin enemmän tungosta. Sen takia emme viihtyneet siellä hirvittävän pitkiä aikoja ja minun viikonloppuni ostossaldoksi jäikin vain uusin Kuroshitsuji -pokkari. Coniseurani osti kyllä tavaraa sitten minunkin puolestani.

Kuroshitsuji XVI, Tämä jäi ainoaksi ostoksekseni myyntipöytäsalista tällä kertaa.

Ensimmäinen varsinainen ohjelma, jota kävin seuraamassa oli ”Kuroshitsujista Karnevaliin -neoshounenin salat”, joka siis nimensä mukaisesti kertoi neoshounenista, eli tytöille suunnatuista sarjoista, jotka ovat ottaneet osia pojille suunnatuista sarjoista, kun huomattiin, että tytöt lukevat paljon shounenia. Neoshounen -termi ei ollut itselleni aivan tuntematon, sillä olen katsonut niin Kuroshitsujia kuin Karnevaliakin ja genre kiinnostaa. Animemakuni tuppaa yleensäkin kallistumaan shouneniin, joten tytöille suunnattu shounen on erittäin varteen otettava vaihtoehto. Osa ehdotetuista sarjoista olikin sellaisia, joiden katsomista/lukemista olen pitkään miettinyt. (esim. Pandora Hearts ja Loveless) Luento oli mielenkiintoinen ja sain ihan liikaa hyviä sarjaehdotuksia. Mistä revin lisää aikaa kaiken lukemiseen/katsomiseen?

Toinen seuraamani ohjelma oli ”Tytöt tykkää poikainsarjoista”, jossa siis keskityttiin miettimään miksi shounen -sarjat ovat tytöistä mielenkiintoista luettavaa, vaikka ne on alunperin suunniteltu poikien luettavaksi. Koska oma makuni kallistuu myös shouneniin, menin kuuntelemaan luentoa innolla. Luento tuntui osittain puuduttavalta ainakin alussa, sillä siinä käytiin läpi kymmenen parasta shounen ja shoujo -sarjaa ja niiden perusjuonet. Itselleni suurin osa sarjoista oli tuntemattomia, suhteellisen uusi animeharrastaja kun olen, joten en silläkään saanut paljoa irti tästä osuudesta. Juoni- ja muut esimerkit kuitenkin linkittyivät luennon myöhempiin osuuksiin ja aiheuttivat jonkinasteisia naurunpyrskähdyksiä. Olisin kuitenkin kaivannut kokonaisuudeltaan syvempää analyysia, nyt kaikkea aiheeseen liittyvää tunnuttiin käsittelevän kovin pintapuolisesti. Huumoria kuitenkin löytyi, mikä on aina plussaa.

Tässä välissä kävin vähän photoshoottamassa Nagisana ja siitä siis tulossa kuvamateriaalia myöhemmin. Kävimme muutenkin ulkoilemassa vähäsen, sillä sisällä tuntui olevan ajoittain todella paljon tungosta ja kuuma. Kesä -Desussa tungosta ei tunnu olevan koskaan näin paljon, kun osa ihmisistä on aina ulkona. Nyt talvella oli vaikea päästä välillä kulkemaan Metsähallinkaan läpi. Kiertelimme myös kirppis- ja yhdistyspöydät sekä taidekujan tässä välissä.

Seuraava ohjelma, jota menimme porukalla seuraamaan oli cosplaykisat. Tällä kertaa kaikki kolme viikonlopun Cosplaykisaa oli laitettu tähän puoleentoista tuntiin. Luvassa oli siis yliajalle mennyt kaksituntinen cosplayspektaakkeli, jossa oli esityskilpailu, Hall Cosplay ja Urobuchi Hall Cosplay. Esityskilpailu oli todella hauskaa seurattavaa ja esityksiä oli onneksi paljon. Hall Cosplay sekä kunniavieraan kunniaksi ollut Urobuchi Hall Cosplay olivat nekin kovatasoisia. Miten ihmeessä tuntuu, että näiden kisojen taso nousee aina vaan. Juonnotkin olivat hauskoja ja tarpeeksi lyhyitä, niin ettei ruotsalaisvahvituksemmekaan ehtinyt niihin kyllästyä, vaikkei mitään ymmärtänytkään. Esityksiä kuitenkin pystyi seuraamaan hyvin, kun niitä muistikuvieni mukaan taisi olla ainoastaan yksi kokonaan suomeksi. Kuitenkin tykkäsin kaikkien kisojen seuraamisesta niin paljon, etten edes tajunnut, että kisat menivät puoli tuntia yliajalle. Onnea kaikkien kisojen voittajille!

Suuntasimme pääsalista sitten suoraan hakemaan pizzaa, jota jouduimme silti odottelemaan lähes tunnin. No ainakin kotipizza sai tuottoa. Ehdimme hyvin takaisin Sibeliustalolle syömään ja ehdin myös vielä puoleksi tunniksi mukaan DesuDanceen. Tällä kertaa cossinkin vaatteet olivat sopivat tanssimiseen, vaikka silti välillä piti ottaa vähän kevyemmin, kun en halunnut hikoilla liikaa cossissa. Tämän jälkeen suuntasimme vaatteiden vaihtoon.

Suuntasimme sitten iltabileiden alkuun takaisin conipaikalle. Iltabileet järjestettiin siis yleisesti myyntipöytäsalina tunnetulla Finlandia Klubilla, Sibeliustalon yläkerrassa. Vaikka menimme paikalle vähän vaille kymmenen, sali oli jo aivan tuhottoman täynnä ihmisiä. Fiilistelimme sitten ensimmäisen esiintyjän The Next Hogake Bandin keikkaa baarijonosta. Bändi soitti musiikkia Narutosta ja sen lisäksi esim. Digimonin tunnarin. Tämä oli kyllä ehdottomasti oikea kohderyhmä, sillä paljon nuoremmat eivät enää mitään digimoneja muista. Ekat drinkit saimme sitten käteen, kun bändi oli lopettelemassa. Sitten suuntasimme tanssilattialle, sillä baaritiskeille oli koko ajan ihan kamalat jonot. Tanssilattiallakin oli sellainen ryysis, ettei siellä kauaa viihtynyt. Olisin kaivannut myös lisää animeremixejä tanssimusiikkiin. Istuimme sitten iltaa, sillä onneksi penkkejä oli vapaana. Lopulta suuntasimme nukkumaan puoli kahden aikoihin.

Sunnuntaiaamuna menimme Sibeliustalolle kymmeneksi kiertelemään myyntipöytäsalia ja taidekujaa. Aamupäivällä hakkasimme myös rytmipelejä. Sunnuntain ainoaksi ohjelmaksi minulle jäi ”ES uima-altaassa: kriittisen rakastava sukellus Free!:n syövereihin, osa 2”, joka siis oli jatkoa viime vuoden animen ensimmäisestä keudesta pidetylle ohjelmalle. Tällä kertaa syyniin joutui siis sarjan toinen kausi ja ohjelma oli yhtä nautittava kuin viimekin vuonna. Ohjelmanpitäjä oli kerännyt hyviä pointteja ja jäsennellyt ne järkevästi. Hahmojen pään sisään meneminen ja ohjelman psykologinen puoli oli mielenkiintoista. Taas oli nähty ihanan paljon vaivaa ja aikaa, varsinkin videot olivat hienoja. Huumoriakin oli ihanan paljon, ja sainkin päivän naurut tästä ohjelmasta.

Tämän jälkeen suuntasimme kotimatkalle.

Koko conista jäi taas kerran mahtava fiilis, vaikka se tuppaakin väsyttämään aika lailla. Kiitoksia kaikille viikonlopun juttutovereille sekä vanhoille ja uusille tutuille! Toivottavasti näkyillään vielä tulevissakin coneissa :3!

Koko conin plussat ja miinukset

+Iltabileet Sibeliustalolla. Ihanaa, kun ei tarvitse liikkua mihinkään erikseen

+Cosplaykisat

+DesuDance <3

+Free-ohjelma

-Iltabileiden ahtaus ja hirvittävät jonot baaritiskille

-Myyntipöytäsalin ahtaus

-Tungos välillä kaikkialla muuallakin
-Cosplayesityskisassa suoraan yleisöön kohdistetut valot. Häikäisivät turhan paljon ainakin meitä parvella istuneita. 

Okay, I'm too lazy to translate this all again. Well Desucon Frostbite happened once again last weekend. It was banned from people under 18 the second time and this time it sold out too. The convention was my 16^th in total and I cosplayed as Nagisa Hazuki from Free! both days. I'm gonna make separate posts of the cosplay and it's making of later this week as I am on winter vacation at the moment.