Popcult Helsinki 9.-10.4.2016

Popcult järjestettiin Kulttuuritalolla Helsingissä jo toisen kerran. Viime vuoden tapaan tänäkin vuonna ohjelmakartta oli ihan liian täynnä mielenkiintoista ohjelmaa ja conissa sai juosta ohjelmasalista toiseen eikä siltikään nähnyt kaikkea mitä olisi halunnut. Minulla oli molempina päivinä cossina ensimmäistä kertaa Daenerys Game of Thronesista.

Conipäiväni alkoi lauantaina myyntipöytien ja taidekujan kiertämisellä, mutta koko viikonlopun aikana niiltä ei sattunut tarttumaan mitään matkaan. Ensimmäinen ohjelma mitä menin seuraamaan oli musikaalikohtaukset Disneyn klassikoissa, joka osoittautui juuri niin ihanan analysoivaksi kuin olin sen toivonutkin olevan. Olin itse tehnyt samanlaisia huomioita kohtauksista, mutta ihanaa, että joku jaksaa kaivaa ja nähdä vaivaa ohjelman verran. Musikaalikohtaukset kun ovat niin olennainen osa Disneyleffoja aina olleet.

Seuraavaksi samassa salissa alkoi ohjelma nimeltä: ”Kaanon, kaanon ja kaanon: fandom, adaptaatio ja transmediaalisuus”, joka siis puhui muutamien fandomien suhteista kaanoniin ja adaptaatioihin. Vaikka en olekaan osa kaikkia ohjelmassa käsiteltyjä fandomeita, ohjelma oli kuitenkin mielenkiintoinen ja hauska. Itse pidin tietenkin eniten Harry Potteria ja Game of Thronesia käsitelleistä osoista ihan niiden tuttuuden takia. Ohjelmanpitäjät olivat myös hauskoja ja löytäneet hyviä esimerkkejä, joilla sai kaanoneiden eroja ja samanlaisuuksia esille.

Kaikista pahin päällekkäisyys omalla kohdallani oli cosplaykilpailujen ja Doctor Who sekä Harry Potter -ohjelmien oleminen samaan aikaan. Doctor Whon käsikirjoitukselliset ratkaisut -luento oli mielenkiintoinen, mutt jäi mielestäni liian pinnalliseksi ja käsitteli aiheita jotka on puitu moneen kertaan fandomin sisällä, kuten Moffatin ongelma kirjoittaa naishahmoja. ”Yhteiseksi hyväksi.” - potterin pimeä puoli -ohjelmasta minulla on ristiriitaisia tunteita. Toisaalta olen samaa mieltä ohjelmanpitäjien kanssa siitä, että Dumbledoressa ja varsinkin Kalkaroksessa on paljon pahaa ja mustavalkoisuutta, mutta ohjelmanpitäjien tyyli korostaa puheessaan negatiivisuutta pisti korvaani. Tiedän, että ohjelma käsitteli nimenomaan pimeää puolta ja pidin siitä kokonaisuutena ja varsinkin siitä, että oli onnistuttu löytämään jotain uuttaa pimeyttä esim. McGarmiwasta.

Sunnuntain ensimmäinen ohjelma minulle oli Cosplay&feminismi -luento, joka oli ihan mahtava. Se käsitteli sitä kuinka tekopyhä cosplayn harrastajayhteisö saattaa välillä olla. Cosplay kun mielletään usein liberaaliuden kukkakedoksi, mutta silti on olemassa cgl:n kaltaisia paikkoja netissä, joissa kanssacossaajien haukkuminen on arkipäivää. Itse olen miettinyt samoja teemoja paljonkin ja olenkin yhtä mieltä siitä, että näistä asioista pitää puhua. Vähemmän negatiivisuutta ihmiset!

Sunnuntain toinen ohjelma, jota kävin katsomassa oli ”Nörttikulttuurin nousu ja (t)uho: muistiinpanoja akateemiselta tutkimusmatkalta nykynörttiyden ytimeen.” Pelkäsin ohjelman olevan turhan tylsä akateemisuudessaan, mutta se osoittautui päinvastaiseksi. Ohjelman hienous oli paneelikeskustelumainen tyyli ja se kuinka yleisö sai osallistua keskusteluun paljon. Koin paljon samankaltaisuutta tutkimukseen haastatelluiden kanssa esim. siitä kuinka määrittelen nörttiyden merkittäväksi osaksi persoonallisuuttani ja etten olisi sama ihminen ilman fandomeita.

Popcult oli kokonaisuudessaan mahtava tapahtuma ja pidin varsinkin siitä, että koko ajan oli mielenkiintoista ohjelmaa tarjolla. En melkein malta odottaa ensi vuotta, jos ohjelman mielenkiintoisuus pysyy samanlaisena. Oli myös kiva nähdä tuttuja pitkästä aikaa ja hengailla ihmisten kanssa yleensä. 

I was at Popcult Helsinki almost a month ago. It was the first time I wore Daenerys to a convention. Popcult had loads of interesting panels and programs about for example Harry Potter, Game of Thrones and geekculture in general.