Cosplay: Nagisa Hazuki – Free!: The Making of

sekä mietintöjä Suomen cosplaykulttuurista

And thoughts about the Finnish cosplay culture

Nagisa oli cosplaysuunnitelma listallani jo heti Free!:n ensimmäisen kauden loputtua, mutta silloin olin sitä mieltä, että taidot eivät riitä. Nyt Free!:n toisen kauden aikana tykästyin Nagisaan hahmona enstistä enemmän ja päätin, että teen cossin, vaikka taidot ei edelleenkään riitä. Sitten oli päätettävä, että minkä version teen. Mietin pitkään kahden eri version välillä: sen ensimmäisen kauden endingmusiikkivideon pinkkitakkisen ja tämän toteutuneen asukokonaisuuden. Totesin, että ending-versioon olisin tavinnut vieläkin enemmän sitä puuttuvaa taitoa, joten Nagisa toteutui sitten näin.

Nagisa had been on my cosplay list since the end of season one of Free!, but then I thought that I'm not so good that I can make it. Now as the second season of  Free! Came out I fell in love with Nagisa as a character even more and finally decided to make the costume no matter what. Then I had to choose what version I would make. I thought a long time between two different versions: first seasons ending theme video's version with the pinks jacket and this one that I made. I figured that the pinked jacket one would have required even more of the missing talent of mine, so I made Nagisa like this.

Lopputulos ja erittäin kaunis reference kuva nurkassa
The final look and a really pretty refenrence pic at the corner.

Tässä siis vaihtoehdot, joiden välillä mietin
I chose between these looks

Ensimmäinen ongelma Nagisan toteuttamisessa tuli Iwatobi -takin kohdalla ja edelleen mietin oliko sen ostaminen lopulta hyvä vaihtoehto. Totesin alusta alkaen, että ompelutaitoni eivät riitä noin monimutkaisen urheilutakin ompelemiseen. Taistelin sitten itseni kanssa siitä haluanko mennä ostotakilla vai teenkö cossia ollenkaan. Päädyin siihen, että haluan kuitenkin cossata Nagisaa niin paljon, että ostotakki ei muun kokonaisuuden kannalta ole niin merkittävä. Aikaisemmatkin cossit olen toteuttanut pääasiassa kirpparivaatteista muokkaamalla, joten en ole niitäkään aivan alusta asti itse ommellut. (Arya on suurin poikkeus tähän: Siihen tein paidat täysin alusta asti itse ja mm. siksi se on edelleen mielestäni paras cossini.) Kirpparilta cossin osien ostamisen ja niiden muokkaamisen olen kuitenkin kokenut sallittavampani muidenkin cossaajien mielestä, sillä kirppareiden koluaminen sen juuri oikean värisen paidan löytämiseksi ei kuitenkaan ole maailman helpointa.

First problem I had with Nagisa was the Iwatobi jacket and still I'm wondering was buying it the best choice. It was clear to me since the beginning that my sewing skills were not enough to make such a complicated sport jacket. Then I fought with myself between if I wanted to do the cosplay with a bought jacket or then not do it at all. I decided that I want to cosplay Nagisa too much to not do it a all, so I thought that a bought jacket wouldn't be that much of a problem with the rest of the costume. I've also made my earlier cosplay's by modifying the clothes from ones I've bought form flea market/some other discount department store, so I've not made them from the beginning. (Arya is a big exception in this: For it I made the shirts from the beginning and among other things that is why I consider it my best cosplay yet.) I've noticed that buying from flea markets is more allowed within the cosplay community in Finland at least, as it is not the easiest task to find the perfect shade shirt in those stores.

Tämmöisestä takista siis kyse.
This is the jacket I'm talking about.

Takin ostaminen tuotti minulle kuitenkin hirveän paljon ahdistusta, sillä arvostan Suomen yleistä cosplaykulttuuria korkealle juuri itsetekemisen takia. Siksi olenkin menneissä cosseissani pyrkinyt tekemään tasoni mukaan ne osat, jotka pystyn itse. Tulevaisuudessa taitoni toivottavasti kehittyvät vielä niin paljon, että pystyn tekemään entistä enemmän alusta asti itse ja samalla vaikeampia cosseja. Vaikka Suomessa itsetekemisen kulttuuri on cosplayssa vahva, sellaisen käsityksen olen kuitenkin saanut, että muiden maiden cosplayscenessä ostopuvulla coniin menemistä ei katsota niin pahasti. Onhan cosplayn perimmäinen tarkoitus kuitenkin fanittamisen osoittaminen. Korjaatkoon joku paremmin tietävä käsitykseni, jos puhun puuta heinää.

Buying the jacket made me feel so much anxiety, because I value highly the general Finnish cosplay culture of making all the things you can from scratch yourself. That's why I've been trying to make the parts for my cosplays that I can make from scratch. Hopefully my skills in cosplay will develop so much, that I'll be able to make a lot more from scratch and make even more difficult costumes. Although the Finnish cosplayers highly value making things themselves, I've gotten the idea that in other countries showing up to a convention with a bought cosplay isn't such a bad thing. As cosplay's main idea is to show that you are a fan of something. If I'm talking rubbish right now, please correct my views.

Sisäinen taisteluni ostotakin moraaliudesta jatkui conissakin. En kuitenkaan saanut mitään ilkeitä kommentteja tai katseita, (tai en huomannut niitä, jos sain), muutama ihminen kyllä tuli ottamaan kuvia. Nyt en enää tiedä jaksaisinko välittää siitä, jos joku tulisi sanomaan ettei cossini ollut oikea cossi, kun en tehnyt sitä alusta asti itse, vaikka olisinkin kaikki muut osat muokannut jostain, enkä ostanut suoraan. Määrittelen cossaanneeni viikonloppuna jo ihan siksi, että rintakehä ja pää ovat binderin ja peruukin takia kuolleet sunnuntaina. Mitä mieltä te lukijat olette tästä asiasta? Saako yksi cossin osa olla ostettu, jos muut on vähintään muokattu kirpparivaatteista? Onko Suomen cosplaykulttuurissa mitään järkeä, kun se vaatii cossaajia tekemään itse kaiken alusta asti ja näin asettaa kamalat paineet ainakin minulle?

My inner fight about the morality of the bought jacket continued to the con too. I didn't get any mean comments or looks (or didn't notice them, if I did), a few people came to take my picture though. Now I don't think that I would care if some one said that my cosplay wasn't a real one, just because I haven't made all the parts myself, although all the other parts were at least modified from something. I consider that I've been cosplaying last weekend just because my chest and head were sore on Sunday from the binder and the wig. What do you readers think about this? Is Finland's cosplay culture insane, when it demands cosplayers to do everything they can from scratch and thus makes at least me feel pressured?

Henkisen takkiongelman lisäksi cossissa oli muitakin osia joista huolehtia ja takin jälkeen seuraava oli peruukki. Ebay -ostoni oli aluksi aivan liian pitkä ja sitä piti muokata kovallakin kädellä. En ollut aikaisemmin leikannut peruukkia, aikaisempia cosseja varten on tarvinnut vain stailata, joten mietin pitkään, että mitäköhän tästä nyt tulee. Seuraava cosplayhankintani tulee varmaankin olemaan peruukkipää, sillä totesin, että ilman sitä sai tehdä kohtuuttoman paljon töitä peruukin muokkaamiseksi. Peruukkitelineessa ei nähnyt kuinka pitkiltä hiukset näyttävät naamaa vasten, joten koko ajan piti siirtää peruukkia päähän ja takaisin telineeseen. Lopulta leikkasin ainakin peruukin etuosaa niin, että se oli suoraan päässäni. Olen kuitenkin peruukkiin tyytyväinen näin jälkeenpäin.

Besides my mental jacket problem the costume had other parts to worry about too and the next one after the jacket was the wig. My Ebay -bought wig was too long at the beginning and I had to cut it harshly. I hadn't cut a wig before, only had to style them for the previous cosplays, so I wondered how I'm going to survive this. My next purchase for cosplay is probably going to be a head for wigs, as on the wig stall I couldn't see how long or short the hair is. So I had to put the wig on the stall then back on my head again and so on. Eventually I ended up cutting the front of it while the wig was on me. I'm glad how the wig turned out afterwards.

Tässä kuvassa jonkin asteinen testi look, jossa peruukki on suurimmaksi osaksi valmis. En ollut ilmeisesti ottanut kuvia peruukista pisimmillään. Leikkasin sitä ensin vähän ja myöhemmin totesin, että dam it, se on edelleen liian pitkä.
This is a test look, which has the wig nearly done. I apparently didn't take pics of it when it was the longest. In this photo I've cut it a little and then later noticed that it was still too long. 

Ompeluosuuksissa pääsin yllättävän helpolla tämän cossin kanssa. Vanhat urheiluhousut löytyivät nimittäin isän kaapista, ja olivat joskus olleet siis sopivat paljon pienemmälle isälle. Nyt niitä tarvitsi vain lyhentää ja kaventaa, sekä lisätä uusi kuminauha.

The sewing for this cosplay as easy. I found old sport trousers from my dads wardrobe, they had once been great for my then smaller dad. Now I only had to shorten and take them in and add a new elastic band.

Housujen lähtötilanne. Huomatkaa erittäin seksikkäät valkoiset raidat sivussa.
A before shot of the trousers. Notice the very sexy white stripes on the sides.

Näin paljon lähti lahkeista.
I took this much out of the lenght.

Housujen lopputulos. Kävivät kyllä vielä silitysraudan alla ennen conia.
The finished trousers. Well, I ironed them before the con. 

Keltainen t-paita oli yllättävän vaikea metsästettävä. Mistään ei tuntunut löytyvän sellaista ilman mitään kuviota tai printtiä. Kiertelinkin monia kertoja kirppareita. Lopulta löysin yhden keltaisen t-paidan kirpparilta ja toisen K-citymarketista viikkoa myöhemmin. Kumpikin maksoi jotain 2€. Sitten pitikin päättää kumpi olisi parempi Nagisaa varten. Päädyin lopulta citymarketista ostamaani lähinnä siksi, että se oli vähän isompi ja peitti siten paremmin muodot. (Toinen T-paita meni myöhemmin hyötykäyttöön, sillä teimme painotöitä koulun leirillä viime viikolla.)

The yellow t-shirt was surprisingly hard to find. All of them seemed to have some kind of print or writing on them. I circled around flea markets a few times. Finally I found two different shirts, both cost something around 2€. Then I had to decide which of them was better. I decided this one because it was a little bit bigger and would cover my body better that way. (The other t-shirt went to a useful purpose later, as we did template painting on our school camp last week.)

Tämä oli yksi mallikuvista paidan maalausta varten.
This was one of my reference pics for painting the shirt.

paita ennen maalauksia
Shirt before the painting

Sitten pitikin tehdä siihen maalaukset. Selkäpuolen maalaus osoittautui ei-ehkä-niin-yllättäen haastellisemmaksi jo senkin takia ettei sitä pystynyt tekemään sabluunana. Niinpä päädyin piirtämään sen ensin graffitikynällä ensin paperille, sitten suoraan paitaan ja sen jälkeen maalaamaan päälle. Silti en ole siihen täysin tyytyväinen, sillä varjoja kuvaan ei saanut näin mukaan millään. Etupuolen Iwatobi -tunnus oli helpoin toteuttaa sabluunalla. Sabluunalla toteutin myös kanjit paidan selkäpuolella.

Then I had to paint the shirt. The back painting was not-so-surprisingly more difficult firstly because I couldn't do it as a template. Well I ended up drawing it to paper first, then to the shirt and lastly painting it straight on the drawing. I'm not quite happy about it mostly because I couldn't get the shadows in at all this way. The front sides Iwatobi -sign was easy to make with a template. I used template to paint the kanjis of the back of the shirt too. 

Paperille piirretyt ensiversiot
The ones drew to paper.

Graffitikynällä paitaan versio
This is what I drew to the shirt.

Lopullinen versio paidan selästä
Finished version of the back

Nagisan silmät taas näyttivät joissain kuvissa liiloilta ja joissain pinkeiltä. Suomalaisista nettikaupoista en löytänyt kuin liilat, joten niillä mentiin. Nämä piilarit tekivät silmät vähän elottoman näköisiksi, mutta sopivat Nagisalle paremmin kuin omat siniset silmäni. Nagisalle löytyi kengät ihan kotoa, sillä pikkusiskollani sattui olemaan tuollaiset pinkkiä sisältävät valkoiset lenkkarit. Ne olivat pari kokoa liian isot, mutta paksut sukat eivät talvella haitanneet menoa ollenkaan. Proppina toimineet uimalasitkin löytyivät kotoa valmiiksi. Nagisa oli yllättävän mukava cossi tehdä ja erityisesti pitää päällä.

Nagisa's eyes looked purple in some pictures and pink in some. I found only purple lenses from a Finnish online store so I went with them then. These contacts make eyes look a little dead, but they fit Nagisa better than my own blue eyes. I found shoes for Nagisa at home, as my little sister happened to have these sneakers that contained pink. They were a few sizes too big, but a thick socks were just great for this weather. The swimming goggles I already had too. Nagisa was surprisingly easy to make and especially comfortable to wear. 

Nagisan silmät normaalia meikkiäni vasten
Nagisa's eyes compared to my normal make-up

Kuvia itse cosplaysta seuraavassa postauksessa!
Pictures of the cosplay itself in the next post!

Desucon Frostbite 13.-15.2.2015

Vietän hiihtolomaa tällä viikolla, joten nyt olisi luvassa coniraporttia, kun on kerrankin aikaa kirjoitella arkenakin. Desucon Frostbite oli siis jälleen Lahden Sibeliustalossa, tänä vuonna toista kertaa K-18 leimalla, ensimmäistä kertaa K-18 leimalla loppuunmyyty. Itselleni tämä coni oli kuudes Desutapahtuma ja järjestyksessään 16. contapahtuma, jossa on tullut käytyä. Cosplay -asuna oli molempina päivinä Nagisa Hazuki sarjasta Free!. Tässä postauksessa pääpaino kuitenkin itse tapahtumalla ja laitan myöhemmin tällä viikolla postaukset erikseen vielä cossista ja sen teosta.

Ihana pinkki ranneke tällä kertaa :3

Sitten itse asiaan. En ollut conissa perjantaina, lähinnä siksi, että olin juuri edellisenä päivänä tullut pois koulun leiriltä ja yksi coniseurueemme jäsen tuli Ruotsista vasta perjantaina iltapäivällä. Heräsin lauantaiaamuna siis seitsemän aikoihin ja lähdimme köröttelemään kohti Lahtea vähän ennen yhdeksää. Saavuimme Sibbelle noin kymmeneksi ja menimme ensin kiertelemään myyntipöytäsalia. Ensimmäiseksi tuli mieleen, että näyttääpä tämä jotenkin oudon pieneltä ja niinhän se tällä kertaa olikin. Tänä vuonna nimittäin iltabileet järjestettiin samassa tilassa ja siellä oli iltaa varten paljon normaalia enemmän tavaraa. Myyntipöytäsali siis tuntui paljon ahtaammalta ja siellä oli tavallistakin enemmän tungosta. Sen takia emme viihtyneet siellä hirvittävän pitkiä aikoja ja minun viikonloppuni ostossaldoksi jäikin vain uusin Kuroshitsuji -pokkari. Coniseurani osti kyllä tavaraa sitten minunkin puolestani.

Kuroshitsuji XVI, Tämä jäi ainoaksi ostoksekseni myyntipöytäsalista tällä kertaa.

Ensimmäinen varsinainen ohjelma, jota kävin seuraamassa oli ”Kuroshitsujista Karnevaliin -neoshounenin salat”, joka siis nimensä mukaisesti kertoi neoshounenista, eli tytöille suunnatuista sarjoista, jotka ovat ottaneet osia pojille suunnatuista sarjoista, kun huomattiin, että tytöt lukevat paljon shounenia. Neoshounen -termi ei ollut itselleni aivan tuntematon, sillä olen katsonut niin Kuroshitsujia kuin Karnevaliakin ja genre kiinnostaa. Animemakuni tuppaa yleensäkin kallistumaan shouneniin, joten tytöille suunnattu shounen on erittäin varteen otettava vaihtoehto. Osa ehdotetuista sarjoista olikin sellaisia, joiden katsomista/lukemista olen pitkään miettinyt. (esim. Pandora Hearts ja Loveless) Luento oli mielenkiintoinen ja sain ihan liikaa hyviä sarjaehdotuksia. Mistä revin lisää aikaa kaiken lukemiseen/katsomiseen?

Toinen seuraamani ohjelma oli ”Tytöt tykkää poikainsarjoista”, jossa siis keskityttiin miettimään miksi shounen -sarjat ovat tytöistä mielenkiintoista luettavaa, vaikka ne on alunperin suunniteltu poikien luettavaksi. Koska oma makuni kallistuu myös shouneniin, menin kuuntelemaan luentoa innolla. Luento tuntui osittain puuduttavalta ainakin alussa, sillä siinä käytiin läpi kymmenen parasta shounen ja shoujo -sarjaa ja niiden perusjuonet. Itselleni suurin osa sarjoista oli tuntemattomia, suhteellisen uusi animeharrastaja kun olen, joten en silläkään saanut paljoa irti tästä osuudesta. Juoni- ja muut esimerkit kuitenkin linkittyivät luennon myöhempiin osuuksiin ja aiheuttivat jonkinasteisia naurunpyrskähdyksiä. Olisin kuitenkin kaivannut kokonaisuudeltaan syvempää analyysia, nyt kaikkea aiheeseen liittyvää tunnuttiin käsittelevän kovin pintapuolisesti. Huumoria kuitenkin löytyi, mikä on aina plussaa.

Tässä välissä kävin vähän photoshoottamassa Nagisana ja siitä siis tulossa kuvamateriaalia myöhemmin. Kävimme muutenkin ulkoilemassa vähäsen, sillä sisällä tuntui olevan ajoittain todella paljon tungosta ja kuuma. Kesä -Desussa tungosta ei tunnu olevan koskaan näin paljon, kun osa ihmisistä on aina ulkona. Nyt talvella oli vaikea päästä välillä kulkemaan Metsähallinkaan läpi. Kiertelimme myös kirppis- ja yhdistyspöydät sekä taidekujan tässä välissä.

Seuraava ohjelma, jota menimme porukalla seuraamaan oli cosplaykisat. Tällä kertaa kaikki kolme viikonlopun Cosplaykisaa oli laitettu tähän puoleentoista tuntiin. Luvassa oli siis yliajalle mennyt kaksituntinen cosplayspektaakkeli, jossa oli esityskilpailu, Hall Cosplay ja Urobuchi Hall Cosplay. Esityskilpailu oli todella hauskaa seurattavaa ja esityksiä oli onneksi paljon. Hall Cosplay sekä kunniavieraan kunniaksi ollut Urobuchi Hall Cosplay olivat nekin kovatasoisia. Miten ihmeessä tuntuu, että näiden kisojen taso nousee aina vaan. Juonnotkin olivat hauskoja ja tarpeeksi lyhyitä, niin ettei ruotsalaisvahvituksemmekaan ehtinyt niihin kyllästyä, vaikkei mitään ymmärtänytkään. Esityksiä kuitenkin pystyi seuraamaan hyvin, kun niitä muistikuvieni mukaan taisi olla ainoastaan yksi kokonaan suomeksi. Kuitenkin tykkäsin kaikkien kisojen seuraamisesta niin paljon, etten edes tajunnut, että kisat menivät puoli tuntia yliajalle. Onnea kaikkien kisojen voittajille!

Suuntasimme pääsalista sitten suoraan hakemaan pizzaa, jota jouduimme silti odottelemaan lähes tunnin. No ainakin kotipizza sai tuottoa. Ehdimme hyvin takaisin Sibeliustalolle syömään ja ehdin myös vielä puoleksi tunniksi mukaan DesuDanceen. Tällä kertaa cossinkin vaatteet olivat sopivat tanssimiseen, vaikka silti välillä piti ottaa vähän kevyemmin, kun en halunnut hikoilla liikaa cossissa. Tämän jälkeen suuntasimme vaatteiden vaihtoon.

Suuntasimme sitten iltabileiden alkuun takaisin conipaikalle. Iltabileet järjestettiin siis yleisesti myyntipöytäsalina tunnetulla Finlandia Klubilla, Sibeliustalon yläkerrassa. Vaikka menimme paikalle vähän vaille kymmenen, sali oli jo aivan tuhottoman täynnä ihmisiä. Fiilistelimme sitten ensimmäisen esiintyjän The Next Hogake Bandin keikkaa baarijonosta. Bändi soitti musiikkia Narutosta ja sen lisäksi esim. Digimonin tunnarin. Tämä oli kyllä ehdottomasti oikea kohderyhmä, sillä paljon nuoremmat eivät enää mitään digimoneja muista. Ekat drinkit saimme sitten käteen, kun bändi oli lopettelemassa. Sitten suuntasimme tanssilattialle, sillä baaritiskeille oli koko ajan ihan kamalat jonot. Tanssilattiallakin oli sellainen ryysis, ettei siellä kauaa viihtynyt. Olisin kaivannut myös lisää animeremixejä tanssimusiikkiin. Istuimme sitten iltaa, sillä onneksi penkkejä oli vapaana. Lopulta suuntasimme nukkumaan puoli kahden aikoihin.

Sunnuntaiaamuna menimme Sibeliustalolle kymmeneksi kiertelemään myyntipöytäsalia ja taidekujaa. Aamupäivällä hakkasimme myös rytmipelejä. Sunnuntain ainoaksi ohjelmaksi minulle jäi ”ES uima-altaassa: kriittisen rakastava sukellus Free!:n syövereihin, osa 2”, joka siis oli jatkoa viime vuoden animen ensimmäisestä keudesta pidetylle ohjelmalle. Tällä kertaa syyniin joutui siis sarjan toinen kausi ja ohjelma oli yhtä nautittava kuin viimekin vuonna. Ohjelmanpitäjä oli kerännyt hyviä pointteja ja jäsennellyt ne järkevästi. Hahmojen pään sisään meneminen ja ohjelman psykologinen puoli oli mielenkiintoista. Taas oli nähty ihanan paljon vaivaa ja aikaa, varsinkin videot olivat hienoja. Huumoriakin oli ihanan paljon, ja sainkin päivän naurut tästä ohjelmasta.

Tämän jälkeen suuntasimme kotimatkalle.

Koko conista jäi taas kerran mahtava fiilis, vaikka se tuppaakin väsyttämään aika lailla. Kiitoksia kaikille viikonlopun juttutovereille sekä vanhoille ja uusille tutuille! Toivottavasti näkyillään vielä tulevissakin coneissa :3!

Koko conin plussat ja miinukset

+Iltabileet Sibeliustalolla. Ihanaa, kun ei tarvitse liikkua mihinkään erikseen

+Cosplaykisat

+DesuDance <3

+Free-ohjelma

-Iltabileiden ahtaus ja hirvittävät jonot baaritiskille

-Myyntipöytäsalin ahtaus

-Tungos välillä kaikkialla muuallakin
-Cosplayesityskisassa suoraan yleisöön kohdistetut valot. Häikäisivät turhan paljon ainakin meitä parvella istuneita. 

Okay, I'm too lazy to translate this all again. Well Desucon Frostbite happened once again last weekend. It was banned from people under 18 the second time and this time it sold out too. The convention was my 16^th in total and I cosplayed as Nagisa Hazuki from Free! both days. I'm gonna make separate posts of the cosplay and it's making of later this week as I am on winter vacation at the moment.  

Kirjavuosi 2014

Tänä vuonna kirjahaasteenani oli siis lukea yksi klassikko kuukaudessa ”100 kirjaa, jotka tulisi lukea ennen kuin kuolee” -listoilta. Valitsin sellaisia klassikoita, joita en ole aiemmin lukenut. Käytössäni oli kaksi listaa. BBC:n *lista* vuodelta 2003 ja siitä tehty Keskisuomalaisen suomalaisempi *lista* vuodelta 2011. BBC:n listalta olin ennen tämän vuoden alkua lukenut 20 kirjaa ja Keskisuomalaisen listalta 21 kirjaa. Paljon muutakin tuli luettua, tässä varsinaista listailua ja analysointia. 

• Listaan on laskettu äänikirjat, muttei mangaa. Mangaa tulee luettua kuitenkin niin paljon, että sen listaaminen tekisi listasta tuplasti pidemmän. Enkä varsinaisesti laske mangaa kirjoiksi muutenkaan. Enkä laske oppikirjoja koulua varten, enkä alle satasivuisia, (enkä kyllä yhtään sellaista muutenkaan lukenut tänä vuonna.)
• Listassa kuukauden klassikot merkattuna KK- lyhenteellä kirjan edessä
• ÄK- sivumäärän kohdalla merkitsee äänikirjaa
• * -merkintä kirjoissa, jotka olen lukenut aiemmin

Tässä kaikki kirjat, jotka luin tänä vuonna:

Kirja/Kirjailija/Sivumäärä

Tammikuu/January
1.Inferno/Dan Brown/466
2.Valtaistuinpeli/George R.R. Martin/725*
3. Kuninkaiden koitos/George R.R. Martin/778*
4.KK: Sinuhe egyptiläinen/Mika Waltari/779
Helmikuu/February
5. Miekkamyrsky/George R. R. Martin/1006*
6.KK: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä/Mikael Niemi/267
7. Korppien kestit/George R. R. Martin/690*
Maaliskuu/March
8. Väärän vänkyrä talo/Agatha Christie/236
9. KK:Kuin surmaisi satakielen/Harper Lee/347
10.Tuulen viemää/Margaret Mitchell/894
Huhtikuu/April
11.Piin elämä/Yann Martel/394
12.KK: Piedrajoen rannalla istuin ja itkin/Paulo Coelho/228
13.Robinson Crusoe/Daniel Defoe/713
Toukokuu/May
14.Järki ja Tunteet/Jane Austen/339*
15.Rouva Bovary/Gustave Flaubert/282
16.KK: Kärpästen Herra/William Golding/264
17. Pieni talo preerialla/Laura Ingalls Wilder/336
Kesäkuu/June
18. Aika taistelun & Tähtivalon/Laini Taylor/645
19. Kuolema Niilillä/Agatha Christie/ÄK
20. KK: Missä kuljimme kerran/Kjell Westö/586
21. Tyttö joka muuttui lasiksi/Ali Shaw/393
22. Harry Potter and the Philosopher's Stone/J.K. Rowling/223*
23. Harry Potter and the Chamber of Secrets/J.K. Rowling/251*
24. Harry Potter and the Prisoner of Azkaban/J.K. Rowling/317*
25. Harry Potter and the Goblet of Fire/J.K.Rowling/636*
26. Harry Potter and the Order of the Phoenix/J.K. Rowling/766*
27. Harry Potter and the Half-Blood Prince/J.K. Rowling/607*
28. Harry Potter and the Deathly Hallows/J.K. Rowling/607*
Heinäkuu/July
29. Luumujen poukama/Laura Ingalls Wilder/337
30. Sininen juna/Agatha Christie/257
31.The Fault in our Stars/John Green/313*
32. Rakkauskirjeiden salaisuus/Agatha Christie/278
33. KK:Anna Karenina/Leo Tolstoi/910
Elokuu/August
34. The Casual Vacancy/J.K. Rowling/503*
35. Käärmeenlumooja/Annukka Salama/330*
36. Piraijakuiskaaja/Annukka Salama/377*
37. Harakanloukku/Annukka Salama/445
38. Paddingtonista 16.50/Agatha Christie/ÄK
39. KK: Alkemisti/Paulo Coelho/171
40. Helmeilevä kuolema/Agatha Christie/258
Syyskuu/September
41. Paper Towns/John Green/305
42. An Abundance of Katherines/John Green/213
43. Aikataulukon arvoitus/Agatha Christie/ÄK
44. KK: Baskervillen koira/Arthur Conan Doyle/160
45. Punaisten kirjainten arvoitus/Arthur Conan Doyle/136
Lokakuu/October
46.Lohikäärmetanssi/George R.R. Martin/997
47.KK: Yövartiosto/Terry Pratchett/392
Marraskuu/November
48.The Cuckoo's Calling/Robert Galbraith (J.K. Rowling)/449*
49.KK: Humiseva harju/Emily Brontë/598

Joulukuu/December

50.Silkworm/Robert Galbraith (J.K.Rowling)/455

51.KK: Pahuus/Jan Guillou/338

52.Kirjavaras/Markus Zusak/556

= 52 kirjaa/Books

Yhteenveto listasta

• Yhteensä 52 kirjaa, mikä on vähän verrattuna viime vuoden 74:ään, mutta tänä vuonna en tavoitellutkaan sataa luettua kirjaa.
• Noin 4,33... kirjaa kuukaudessa
• Sivumäärien keskiarvo 460,81... ,mikä on paljon enemmän kuin viime vuonna, joten luin pidempiä kirjoja
• 35/52 kirjaa, joita en ollut lukenut aikaisemmin
• Eniten kirjoja luin kesäkuussa, 11 kirjaa, joihin kylläkin sisältyi Pottereiden uudelleenluku. Vähiten kirjoja luin loka- ja marraskuussa, kummankin kuun saldona vain kaksi kirjaa.
• kolme äänikirjaa
• 13 kirjaa englanniksi, muut suomeksi. Englannin kielisten kirjojen määrää lisää Potterit.
• 12/12 kuukauden klassikkoa eli onnistuin haastessani!
• BBC:n klassikkolistasta olin vuoden alussa lukenut 20/100 ja vuoden lopussa 28/100 kirjaa
• Keskisuomalaisen klassikkolistasta olin vuoden alussa lukenut 21/100 ja vuoden lopussa 30/100 kirjaa.

2014 years book summary that I was too lazy to translate the whole thing. The book list can be found *here* also. There is also a little bit about my reading challenge through the year.

Kaikki kuukauden klassikot:

(Linkit vievät postauksiin, joissa arvostelut klassikosta.)

All Mothly Classics:

(Links to post where I write about them.)

1. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen
2. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä
3. Harper Lee - Kuin surmaisi satakielen
4. Paulo Coelho - Piedrajoen rannalla istuin ja itkin
5. William Golding - Kärpästen herra
6. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran
7. Leo Tolstoi - Anna Karenina
8. Paulo Coelho - Alkemisti
9. Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira
10. Terry Pratchett - Yövartiosto
11. Emily Brontë - Humiseva harju
12. Jan Guillou - Pahuus

Osa näistä kirjoista oli sellaisia, jotka olin jo pitkään halunnut lukea, mutta en vain ollut saanut itseäni pakotetuksi. Osa on valittu puhtaasti siksi, että ne sattuivat löytymään kirjastosta, kun menin etsimään seuraavaa klassikkoa luettavaksi. Luin kuukauden klassikoiksi koko vuoden listaan merkittyjen kirjojen lisäksi 100 kirjaa -listoilta myös pari muuta kirjaa, jotka kiinnostivat. Luin myös klassikoita, joita ei ollut listoilla ollenkaan. Näistä kahdestatoista parhaan valitseminen on vaikeaa, mutta pakotettuna sanoisin Kuin surmaisi satakielen olleen näistä paras. Yksityiskohtaisempia mielipiteitäni varten klikatkaa kirjoista postaukseen, joissa niistä kirjoittelin. Kaikki näistä olivat kuitenkin jollakin tasolla hyviä, ainakin ne ansaitsevat paikkansa klassikkolistoilla.

Some of these books I had wanted to read for a long time, but I havenät had the chance or time for it. Some of them I chose only because I happened to find them in the local library when I went to search for the next classic to read. I read other classics form the 100-books list that interested me too. I also read classics that weren't on the lists at all. If I had to choose the best out of these twelve, I would say to kill a mockingbird. For my more in depth opinions of the books click the books to get to the post where i write about them. All these books were good on some level and they deserve their places on the classic lists.

Vuoden 2014 Top 10 kirjat

Kaikista niistä, joita en ollut lukenut aiemmin:

1. Lohikäärmetanssi/George R.R. Martin/997
2. Harakanloukku/Annukka Salama/377
3. Kirjavaras/Markus Zusak /556
4. Kuolema Niilillä/Agatha Christie/ÄK
5. Kuin surmaisi satakielen/Harper Lee/374
6. Yövartiosto/Terry Pratchett/392
7. Piin elämä/Yann Martel/394
8. Silkworm/Robert Galbraith (J.K. Rowling)/455
9. Robinson Crusoe/Daniel Defoe/713
10. Tyttö, joka muuttui lasiksi/Ali Shaw/393

Lohikäärmetanssi oli vuoden paras lukukokemukseni, koska odotin sen lukemista pitkään ja se jatkoi mahtavasti Tulen ja jään laulua. Toinen suuresti odottamani kirja Faunoiditrilogian päätösosa Harakanloukku ei sekään ollut pettymys, päinvastoin. Mahtava päätös sarjalle. Juuri loppuun saamani Kirjavaras kiisi kolmannelle sijalle koskettavuudellaan ja tarinankerrontataidoillaan. Top kymppiin ylsi myös J.K. Rowlingin toinen salanimella kirjoitettu romaani Silkworm, joka oli parempi kuin edeltäjänsä.

Enemmän tai vähemmän pettymyksiä olivat:

-Paper Towns ja An Abundance of Katherines/John Green: Luettuani The Fault in our Starsin 2013, odotin näiltä paljon ja petyin. Ihan okei kirjoja olivat, mutta eivät pääse TFIOS:in tasolle.

-Alkemisti ja Piedrajoen rannalla istuin ja itkin/Paulo Coelho: En edes tiedä miksi tartuin alkemistiin enää piedrajoen jälkeen, ehkä odotin sen olevan huomattavasti parempi, kun sitä on ylistettykin. Nyt voin kuitenkin sanoa, että ei hirveästi iskenyt Paulo Coelhon tyyli

-Anna Karenina/Leo Tolstoi: Yksi niistä kirjoista, jonka olin jo pitkään halunnut lukea. Ei ollut niin suuri pettymys, osasin oikeastaan odottaa aika tylsähköä lukukokemusta sen perusteella, mitä olin venäläisistä klassikoista kuullut. Anna Kareninassa on kuitenkin paljon positiivistakin.

Lukusuunnitelmat 2015:

Reading plans for 2015:

Koska klassikkokirjahaasteni toimi ja onnistui, kun oli kerran kuukaudessa toimiva, ajattelin tälle vuodelle ottaa samankaltaisen yksi kirja kuukaudessa haasteen. Tänä vuonna luen kuukaudessa yhden kirjan, jota en ole lukenut aikaisemmin ja josta on tehty elokuva. Kirjan lukemisen jälkeen katson elokuvan ja arvostelen kummatkin samassa postauksessa. Nyt on ainakin varaa mistä valita. Mielessäni on jo muutama kirja + elokuva pari, joista osa on tuossa klassikkolistalla ja jäivät syystä tai toisesta lukematta tänä vuonna. Haasteen lisäksi luen varmasti paljon muutakin, joten postauksia kirjoista -ja leffoista- luvassa vähintää kerran kuussa tänä vuonnakin.

Because my classic book challenge worked and I finished it greatly, I figured that I could manage an another once a month challenge. This year I'm going I'm going to read a book that I haven't read before once a month and watch a movie made out of it. Then I post reviews of both of them in the same post. Now I have what to choose from. I already have a few book + movie pairs in mind that I'm going to read and watch for this. Besides this challenge I'm definetily going to read a lot of other books too, so posts about books -and movies- are coming at least once a month this year too.

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

Happy new year to all of you readers!

Popcult Day 12.10.2014

Sekä asiaa Suomen coniskenestä

Viime sunnuntaina oli siis pienimuotinen popcult -tapahtuma Helsingin Malmitalossa, joka antoi maistiaisen ensi kevään koko viikonlopun kestävästä tapahtumasta. En ollut aiemmin käynyt Malmitalolla, joten epäilin löydänköhän paikalla. Olin turhaan huolissani, sillä kunhan muistaa juna-asemalta lähteä seuraamaan Ala-Malmin puolelle näyttäviä kylttejä, Malmitalo tulee melekin heti silmien eteen. Malmitalo tuntui muutenkin sopivan hyvin tällaisen pienimuotoisemman tapahtuman paikaksi.

Ohjelmalehtinen

Malmitalolle päästyäni suuntasin ensin pukuhuoneen kautta avajaisiin, mistä jäi lähinnä mieleen popcult -tapahtumien maskottisilmä, joka oli mahtava. Avajaisten jälkeen bongasin Bogeyn, jonka kanssa hengailinkin sitten koko lopputapahtuman ajan. Ensin menimme katsomaan Kutsuvieras Rewe Fagerströmin ohjelmaa fanien itsetuottamista musikaaleista, eli käytännössä Hopeanuolimusikaalista ja tulevasta valitse sinut -pokemonmusikaalista. Itse en ole katsonut/lukenut Hopeanuolta lähes ollenkaan, joten en saanut ohjelmasta paljoa irti. Oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla musikaalin tekemisestä. Emme olleet ohjelmassa loppuun asti, sillä menimme tapaamaan pikaisesti Sambjuuta. Ihanaa tavata uusia ihmisiä ja blogin lukijoita :).

Joka avautui näin? Tuntui siltä kuin olisi lukenut karttaa XD

Seuraava ohjelma mitä menin seuraamaan oli ”Cosplay -no voisko tätä käyttää siihen?” Eli käytännössä mistä kaikesta materiaaleista saa väännettyä jotain pukujen osia. Mielenkiintoinen luento, joskin olisin kaivannut hiukan lisää esimerkkejä itse luennonpitäjältä, sillä nyt suurin osa ajasta kulutettiin yleisön vinkkien kuuntelemiseen, ja vinkkejä tuli suhteellisen vähän yleisöltä.

Seuraava ohjelma mitä menimme seuraamaan oli Momeluksen ohjelma ”Otakun eksistentiaalinen kriisi.” Aiheena oli siis länsimaisen fandomin tulo Suomen coniskeneen sekä ohjelmanpitäjän kriisi siitä, kuinka hän muuttui otakusta länsimaisten sarjojen faniksi. Tämä ohjelma oli päivän paras monessa mielessä. Sain päivän naurut ja tämä herätti ajatuksia sekä pyöritteli samoja asioita mitä olen itsekin ajatellut. Itsekin olen luokitellut itseni samalla tavalla kuin ohjelman pitäjä eli mahdollisimman hienon kuuloisesti ”Japanilaisen populaarikulttuurin harrastajana”. Jossakin vaiheessa sain yliannostuksen animea ja aloin katsoa länsimaisia sarjoja, kuten Doctor Whota ja Game of Thronesia. Nyt en ollutkaan enää pelkästään ”Japanilaisen populaarikulttuurin harrastaja”, joten mikä olin? En kai koskaan oikeastaan ollut täysin otaku, sillä vierelläni kuitenkin kulki Harry Potter sekä muu fantasiakirjallisuus/elokuvat. Olisi helppoa luokitella itsensä vain ”Japanilaisen populaarikulttuurin harrastajaksi”, mutta kun sattuu fanittamaan muutakin kuin japanijuttuja.

Miksikähän sitä pitäisi sitten kutsua itseään? Nörtti kuulostaa liian tietokoneiden ja pelien kanssa värkkäävältä ja fanityttö on liian laaja termi tälle. Ehkä pitää vain tyytyä luetteloon kaikesta mitä fanittaa.

Toisella puolella japsifanit, toisella puolella länsimaisten sarjojen fanit. Niin totta, niin totta.

Sitten on vielä tämä ”ongelma” sen kanssa, että ovatko länsimaisen populaarikulttuurin harrastajat tervetulleita esim. cossaamaan jostain länsimaisesta lähteestä, vaikka Desuconiin, joka luokittelee itsensä niin tiukasti japanilaisen populaarikulttuurin coniksi. Olen ohjelmanpitäjän kanssa ehdottomasti samaa mieltä siitä että Suomi tarvitsisi conin nimenomaan länsimaisen populaarikulttuurin faneille, mitä ollaankin tässä jo yritetty tehdä esim. viime vuoden Fanfestin ja tulevan Popcultin muodossa. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan sulje kävijöistään pois japanilaisen populaarikulttuurin faneja. Itsehän olen cossannut Game of Thronesin Aryaa Desuconissa, enkä kokenut saavani mitään halveksuvia katseita tai vastaavaa. Kiinnostihan minua Desuconissa olleet ohjelmatkin ja olin niidenkin kohderyhmää. Koska luokittelen itseni sekä japanilaisen että länsimaisen populaarikulttuurin harrastajaksi, en koe ongelmaa siinä, että cossaisin mitä haluan missä tahansa cosplay/animanga/länsifandom -tapahtumassa. On totta, että länsimaisten fandomien harrastajat eivät välttämättä koe olevansa tervetulleita suosittuihin japanilaisen populaarikulttuurin coneihin, mutta juuri sen takia tarvitsisimme tapahtuman, johon kaikenlaisten sarjojen fanittajat olisivat tervetulleita.

Seuraava ohjelma mitä seurasimme oli Fangirl Quest. (← Linkki ohjelmanpitäjien sivuille.) He siis harrastavat sceneframingia, eli käyvät tv-sarjojen ja elokuvien kuvauspaikoilla ottamassa kuvia padin kanssa, jossa näkyy kohtaus elokuvasta/sarjasta. Lisäksi he käyvät kuvauspaikoilla seuraamassa itse kuvauksia ja mm. ottamassa yhteiskuvia näyttelijöiden kanssa. Tämä ohjelma aiheutti minulle oikeastaan vain kateutta ja vähän lisää kateutta. Vaikka en olekaan seurannut suurinta osaa sarjoista, joita tytöt hehkuttivat, sain ihan tarpeeksi jo Doctor Who -kuvista sekä muutamasta elokuvasta. Tämän jälkeen oli enää päättäjäiset, jonka jälkeen menimme mäkkärin kautta kotiin.

Kokonaisuudessaan tapahtumasta jäi kiva fiilis, suurella todennäköisyydellä olen tulossa kevään päätapahtumaan. Kiitos seurasta ja oli kiva nähdä! Cosplaykuvia seuraavassa postauksessa.

Okay, too lazy to translate the whole thing :D. This was a happening in Helsinki last Sunday where I went to programs, cosplayed and hanged around. I also speak about Finland's situation with conventions. Finland needs a con for western fandoms, like Game of Thrones and Doctor Who, because now there are mostly anime and manga conventions.

Tracon 9, 13.-14.9.2014

Ihanan kiireinen viikko ollut mulla alla, joten nyt vasta pääsen Tracon seikkailustani kertomaan. Tämä kaiken kaikkiaan yhdeksännen kerran järjestetty Tracon tosiaan oli kolmas Tracon itselleni sekä kokonaisuudessaan 14. con, missä on tullut käytyä. Cossina oli molempina päivinä Arya, sillä en saanut tarpeeksi ajoissa muuta valmiiksi koulukiireideni ja myös laiskuuden takia. Mihin kaikki aika katoaa?

Tracon -lauantaini lähti käyntiin kahdeksalta. Yhdeksän aikaan lähdimme ystäväni Rosan kanssa ajelemaan kohti Tamperetta asuntoautollamme. Tampereelle saavuttuamme pistin cossin päälle ja ehdimme Tampere -talolle  vähän yli yhdeksitoista. Ensimmäinen ohjelma mitä suuntasimme katsomaan, oli Destinen luento "Animesankareiden loppumattomat voimat." Ottaen huomioon pienet tekniset ongelmat videoiden kanssa luento onnistui hyvin, ja koin aiheen mielenkiintoiseksi. Videot olivat hauskoja ja hyvin valittuja, kun ne lopulta saatiin toimimaan. Tykkäsin siitä, kuinka hyvin yleisö otettiin mukaan kertomaan kommentteja.

Seuraava ohjelmanumero, jota kävimme seuraamassa oli "Traconian legendat -tarinallinen konsertti." Akateeminen puhallinorkesteri soitti upeasti, vaikka minua tanssijana innostikin enemmän Tampereen yhteiskoulun lukion tanssijat. Koreografiat olivat upeita, vähempää ei olisi voinutkaan odottaa. Suurin osa kappaleista oli itselleni aika tuntemattomia. Tutummilla kappaleilla olisin tykännyt konsertista vielä enemmän.

Ranneke on vieläkin kädessä :3

Konsertin jälkeen menin seuraamaan ohjelmaa "Brace yourselves: Winter is Coming", minkä aihe oli siis Game of Thrones. Melkein kahden tunnin ohjelma-aika tuntui olevan liian pitkä aiheelle. Tuntui, että sarjaa käytiin alussa läpi turhan pintapuolisesti, sillä uskon, että kaikki yleisössä olleet tiesivät perusjutut jo ennestään. Esim. Pääsukujen esittelemisen olisi voinut jättää kokonaan pois tai ainakin tuoda siihen lisää analyysia mukaan. Lisäksi kirjasta luettua pätkä olisi saanut olla lyhyempiä ja siihen olisi voinut pureutua kunnolla lukemisen jälkeen. Nyt vain siirryttiin eteenpäin seuraavaan asiaan. Hahmoesittelyt taas olivat hyviä, tykkään muutenkin miettiä kirjojen/tv-sarjan hahmojen psykologiaa ja motiiveja teoilleen. Videot olivat myös iso plussa, mutta niistäkin olisi voinut kertoa jotain mienkiintoisia pointteja jälkeenpäin. Kuitenkin suhteellisen hyvä luento, joka toi muutamia uusia ajatuksia itselleni.

Ihana Daenerys pop-up figu pääsi Lontoosta ostamani Aryan kaveriksi kirjahyllyyn! 

Tässä välissä ehdimme viimeinkin syömään. Ehkä paras juttu, mitä Traconiin oli tänä vuonna tuotu, olivat ruoka- ja herkkukojut Sorsapuistoon. Makkara- ja lihapullapata on paras <3. Oikeasti ihanaa, kun saa ruokaa näin läheltä conipaikkaa, kun yleensä ruuan hakemiseen pitää varata niin paljon aikaa conipäivästä. 5/5 keksintö, ehdottomasti. Toivottavasti muut conit varastaa idean, vink, vink! Taisimme ehtiä pyörähtämään kierroksen myyntipöytäsalissa ja taidekujallakin tässä välissä.

Seuraavaksi olikin sitten vuorossa lauantain cosplayspektaakkelit: WCS-karsinta, Hardcore Hallcosplay ja Missimittari -originaalipukukilpailu. Ihan hullua kuinka kaikkien kisojen taso nousee joka conissa. Tuo itselleni paineita lisää onnistua cossien tekemisessä edes joskus. Tällä kertaa jokaisen kilpailun voittajat olivat upeita ja paljon onnea vielä kaikille voittajille!

WCS Voittajaesitys:

Kisojen jälkeen suuntasimme asuntoautolle vaihtamaan vaatteita iltabileitä varten. Nyt pitää kuitenkin ihmetellä: Mitkä iltabileet alkaa 19.00 ja loppuu 22.00?! Ensin ei ehdi ajoissa paikalle, kun on ollut katsomassa Cosplaykilpailuja ja sitten lopetetaan jo noin aikaisin. Menimme kymmenen jälkeen kyllä vielä alaikäisten iltabileisiin, mutta siellä oli musiikin kanssa jotain ongelmia, joten suhteellisen pian lähdimme nukkumaan.

Sunnuntaiaamu lähti käyntiin kahdeksan aikaan cossin päällelaitolla ja suuntamalla kymmeneksi myyntipöytäsalia kiertämään. Kiersimme sitten aamumme ratoksi myös taidekujaa ja lopuksi parkkeerasimme itsemme rytmipelien luo. Olen jossain aiemmassa (Desu?)conissa kokeillut rytmipelejä ja tanssipelejä kerran, mutta nyt vähäisen jonon takia saimme hakata yhtä rytmipeliä varmaan puolisen tuntia. Itse olin suhteellisen huono, varsinkin kun Rosa oli koko ajan parempi ja sai vielä pisteillä jotain kiusausjuttuja minua vastaan. Oli mukavaa, kun pelipisteellä oli joku staffi, joka tuli näyttämään meille ensin miten peli toimii. Kun taaksemme tuli jonoa, siirryimme testaamaan tanssipeliä, joka osoittautui törkeän vaikeaksi. En voi ymmärtää miten jotkut osaa pelata sitä! Enkä myöskaan sitä, miksi se oli minulle niin vaikeaa, kun olen kuitenkin harrastanut tanssia monta, monta vuotta. No toisaalta, se on ehkä enemmän silmien ja jalkojen yhteispeliä, kuin varsinaista tanssia.

*Drool* 

Sunnuntain kiinnostavimmat ohjelmat tuntuivat olevan iltapäivällä, joten meillä oli aikaa syödä jo puolen päivän aikaan. Syömisen jälkeen päätimme kokeilla bofferinuolilla ampumista. Itse en ollut aiemmin ampunut yhtään minkäänlaisella jousella, joten oli kiva kokemus. Totesin myös ettei sekään ole minun lajini, sillä käsivoimat ei riitä (spagettikäsi kun olen) ja sormiin alkoi sattumaan muutaman nuolen ampumisen jälkeen.

Ensimmäinen ohjelma mitä sunnuntaina menimme seuraamaan oli "Uimapojista höllyviin tisseihin -fanservicen salaisuudet." Koska ohjelmanpitäjät tulivat myöhässä ja luulivat, että heillä on enemmän aikaa käytettävissään, ohjelma tuntui suoraan sanottuna "juosten kustulta." Muutamia hauskoja pointteja ja ei-niin-hyviä -sarjavinkkejä tuli, mutta kokonaisuudeessa ohjelman anti jäi aika pieneksi. Tärkein sanoma oli ehkä se, että fanservice voi olla muutakin, kuin lihaksia ja tissejä. Se voi olla mitä tahansa minkä takia sarjaa katsotaan, eli toisin sanoen mistä tykätään esimerkkinä nyt vaikka ohjelmassakin käytetyt autot ja aseet. Lihaksia ja tissejä nyt vaan satutaan käyttämään eniten, sillä niitä nyt pidetään yleisimmin tykättynä asiana, millä saadaan lisää katsojia.

Seuraava ohjelma mitä kävimme katsomassa, tai pikemminkin kuuntelemassa oli Beyond Real -konsertti. Kyseessä oli siis Unreality, helsinkiläinen keväällä perustettu harrastajamuusikkokuoro, joka esittää pääasiassa anime-, peli-, ja elokuvamusiikkia A Cappellana. Suurin osa kappaleista oli minulle tuntemattomia ja olisin saanut enemmän irti, jos olisi tullut tutumpia kappaleita. Konsertin kohokohtia olivatkin muumien Japani -opening, Totoro ja legendaarinen Pokémonin suomitunnari. Kuuntelisin kyllä uudestaankin.

Messinkiset TARDIS -korvikset, superihanat!

Sitten olikin vuorossa sunnuntain cosplaykilpailut: NCC -karsinta ja esityskilpailu. Voittajat olivat taas mielestäni oikeat ja esityskilpailussa oli ihan huippuja esityksiä muutkin kuin voittajat. Väliaika esitysten ja tulosten julkistamisen välillä oli hienosti täytetty, mutta oli turhan pitkä. Juontaja oli turhan sekava, puhuessaan välillä englanniksi ja sitten suomeksi ja sekoillessan sanoissaan turhan paljon. Emme jääneet seuraamaan päättäjäisiä vaan päätimme lähteä kotia kohti ennen lähtöruuhkaa.

Kokonaisuudessa Traconista jäi hyvä mieli ja varsin väsynyt olo, sillä nyt tuntui olevan paljon enemmän ohjelmaa mitä oikeasti halusi nähdä, kuin muutamassa aiemmassa conissa. Tylsiä hetkiä oli harvoin, ja pakko mainita vielä oikeasti ne ruokakojut!

Koko conin plussat ja miinukset:
+ Ruokakojut <3
+ Cosplaykisat, miten se taso nousee aina vaan?
+ Paljon kiinnostavaa ohjelmaa
+ Rytmipelipisteen vänkäri, joka neuvoi meitä alkuun

- Cosplayjuontajat, en vain tykännyt, muissa coneissa on olleet paremmat
- Miksi ihmiset jonottivat cosplaykilpailuihin, vaikka oli paikkaliput? Jonot olivat aivan törkeän pitkät ja tukkivat taas käytävät. Varsinkin sunnuntai aamun AMV-kisan jono.
- Lisää jonosta eli kirpparijono. Joku muu paikka olisi parempi kenties? Jono tukki käytävän varsinkin, kun toisella puolella oli narikka. Myyntipöytäsaliin sai aina kulkea hirveän ihmislössin läpi. Emme myöskään päässeet kirpparille koko conin aikana, kun jono oli aina niin kamala, ettei viitsinyt jäädä jonottamaan.

Okay, I'm too lazy to translate this all, sorry! Another convention Tracon 9. My third Tracon, 14th convention in total. I was Arya again. Didn't have time to finish a new cosplay for Tracon. Great programs and amazing cosplays, they get better every year! Congrats to all the winners! I had fun once again!

Harakanloukku + faunoiditaidetta

Annukka Salama - Harakanloukku

First you wanna kill me, then you wanna kiss me.


Pakko sanoa, että kyllä tätä kirjaa on odotettu! Harakanloukku on siis faunoidinuorista kertovan sarjan kolmas osa. Luin kaksi edeltävää osaa uudelleen juuri ennen kirjan ilmestymistä, mutta blogijuttuni aiemmista kirjasarjan osista ovat tässä: *Käärmeenlumooja* ja *Piraijakuiskaaja*. Jos et ole tutustunut kirjasarjaan aiemmin suosittelen lukemaan nuo postaukset ensin! Piirustukset ovat omia käsityksiäni hahmoista, halusin vaan piirtää näitä niin paljon luettuani sarjan. Tuli ns. Book Hangover, kirja oli niin hyvä, ettei pysty irtautumaan kirjan maailmasta, kun on lukenut sen.

 Harakanloukun tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun Joone ei saa Vikkeen yhteyttä baari-illan jälkeen. Voimaeläinvaltuustossa aavistetaan heti pahinta kohtaloa Vikelle. Faunoidijengi lähtee siis uskaliaalle pelastusretkelle Metsästäjien kaupunkiin, Venoriin, selvittääkseen Viken kohtalon.

Harakanloukku aloittaa heti vahvasti toiminnalla, minkä lasken sille suureksi plussaksi. Kirja on paksumpi kuin kaksi edellistä osaa ja kyllä siihen on saatukin paljon toinen toistaan mahtavampia tapahtumia. itse kirjoittaessani olen monesti kokenut taistelukohtausten kuvaamisen erityisen haastavaksi, mutta Salama onnistuu siinäkin älyttömän hyvin. Kahta edellistä osaa on kritisoitu siitä, että niissä ei ole kuvailtu taistelukohtauksia tarpeeksi yksityiskohtaisesti, mutta Harakanloukusta näin ei voi sanoa. Varsinkin Viken kohtaukset areenalla ovat raakoja ja minusta on erittäin hyvä, että Salama tuo tällaisen tyylin kuvata taisteluita suomalaiseen kirjallisuuteen, sillä en ole siihen itse aiemmin törmännyt. (Ehdottakaa minulle, jos tiedätte jotain suomalaisia kirjoja, joissa on hyvät taistelukohtaukset!)

Edenille oli mielenkiintoista piirtää tatuointeja. En ollut niitä paljoa aikasemmin piirtänyt ja ideatkin loppuivat jossain vaiheessa kesken, kun piti keksiä meriaiheisia juttuja lisää. Naamaan oli vaikea keksiä lisää paikkoja missä olisi joku lävistys XD. 

Toinen Harakanloukun ehdoton plussa on se, että Unnan ja Rufuksen suhde ei ole kirjassa aivan niin keskiössä. Kaksi edellistä kirjaa kun tuntuivat keskittyvän suurimmaksi osaksi heidän ympärilleen. Pidin itse harakanloukusta älyttömän paljon, koska se keskittyy niin paljon Jooneen, joka on lempihahmoni kirjasarjassa. Harakanloukku avaa Joonea paljon, mikä on mukavaa, sillä aiemmissa kirjoissa Joonen menneisyys ja perhe ovat jääneet taka-alalle muihin hahmoihin perehdyttäessä. Pidän myös Salaman tavasta käsitellä homoseksuaalisuutta kirjoissaan. Joonen suhde oli yksi mielenkiintoisimmista ja ihanimmista jutuista koko sarjassa. Sisäinen yaoifanityttöni oli innoissaan. Tämä on myös taas yksi hieno lisä suomalaiseen kirjallisuuteen, koska tähänkään en ole aiemmin törmännyt. Spoilaamatta en voi sanoa enempää!

Faunoidisarjan aiemmissa osissa olen tykännyt erittäin paljon huumorista, mutta Harankanloukku tuntuu alusta lähtien paljon tummasävyisemmältä ja sisältää vähemmän kohtia, jotka naurattavat ääneen. Toisaalta tummasävyisyys on kirjan ja sarjan kannalta plussa, mutta se tekee kirjasta huomattavasti vähemmän hauskan. Ja tällä en tarkoita sitä etteikö kirja olisi mukaansatempaava, ihana ja sydämen rytmihäiriöitä aiheuttava, sillä se oli. Se ei vain ollut yhtä hauska kuin aiemmat osat.

Unna ja Rufus. Tuli mielihalu piirtää Unna puuhun istumaan ja halusin jonkun toisen kuvaan myös. Mietin pitkään miten saan Rufuksen rastat näyttämään rastoilta ja onnistuin mielestäni suht hyvin. Tatuoinnit olivat taas vähän ongelmalliset. 

Harakanloukku, s. 25:
Basisti laski kolpakkonsa pöytään ja puhui takellellen, vaikka Black Magpien keikan alkuun oli tunti aikaa. Jurpo soittaisi taas ihan miten sattuu.
"Tiedätkö oisko kellään ylimäärästä Keytaria nurkissa lojumassa? Mä tarvitsisin yhtä projektia varten sellasen."  
"Keytar?" Vikke naurahti ja veti tuolin alleen. "Onko se jokin fantasiahahmo? Ei meillä oo sellasta näkynyt, mutta Legolas makaa toimettomana Joonen sohvalla, jos tarttet."
"Muahahaa, että sä oot nokkela", Mike sanoi ja nakautti luunapin Viken otsaan.
Joone hymyili. "En mä usko, että kukaan haluaa luopua niin harvinaisesta soittimesta. Ja jos Legolas tosiaan makaa mun sohvalla, niin taidan kyllä pitää sen itte. Sorry."

Niin mäkin Joone pitäisin. Koko faunoidisarjan ehdotonta plussaa on se, kuinka Salama kirjoittaa mukaan pieniä huomautuksia ja juttuja populaarikulttuuriin liittyen. Pidän kirjoissa yleisestikin siitä, kun fantasia liitetään osaksi oikeaa maailmaa. Myös Suomi miljöönä on ihana osa sarjaa, sillä tuntuu, että liian usein fantasian tapahtumapaikkana on jokin täysin keksitty miljöö. Salama on kirjasarjallaan saanut minut vakuutetuksi siitä, että suomalaiset voivat kirjoittaa hyvää fantasiaa. Ensimmäiset kolme kirjaa faunoideista ovat nousseet jo lempikirjasarjojeni top viiteen ja kirjasarjalle on luvassa vielä jatkoa, jota odotan tietenkin innolla!

Joone, jonka sukunimen nyt spoilaan tässä. Anteeksi, ei ole niin suuri paljastus kuitenkaan. Kitaran piirtäminen oli suht mielenkiintoista, mutta onnistui ensimmäiseksi kerraksi mielestäni hyvin. Halusin ehdottomasti piirtää Joonen hapsunahkatakin, kun se mainitaan kirjoissa niin monesti. 

Sorry not going to translate this all: It's a review of a Finnish fantasy book trilogy, that I really hope is going to be translated some day. It's so good, that I think that many people would like it. Well, you can see my fine art between the text, they are characters from the books, enjoy!