perjantai 8. tammikuuta 2016

SuG 8.12.2015 Helsinki, Tavastia

Kuukausi sitten oli yksi vuoteni ehdottomista kohokohdista, jota olin odottanut siitä asti, kun kuulin bändin Suomeen tulosta. SuG on yksi lempibändeistäni ja minulla oli ollut jo pitkään unelmana nähdä heidät livenä. Ensin kuitenkin piti sinnitellä päivä koulussa.

A month ago was one of my years definite high points that I had been waiting for since hearing the band is coming to Finland. SuG is one of my favourite bands and it has been my dream to see them live a long time. First I had to be in school for the day.

Tavastian lava ennen keikan alkua
The stage before the gig


Olin noin neljän aikaan Helsingissä ja Tavastialle tullessani yllätyin siitä kuinka vähän siellä oli jonoa. Liekö sitten jonon vähyys johtunut arkipäivästä vai kylmästä ilmasta sitä en osaa sanoa. Jono kyllä kasvoi sitä nopeammin mitä lähemmäs kuutta tultiin, mutta yllätyin silti. Aluksi oli myös hiukan epäselvää, kun ovelta lähti jonoja kumpaankin suuntaan, sillä toinen oli VIP -jono ja toinen normaali. Jotkut kyltit tai ohjaava henkilökunta olisi ollut hyvä. Normijono oli suhteellisen lyhyt, joten hengasin kuitenkin keikkaseurani kanssa VIP -jonossa juttelemassa ihmisten kanssa yli tunnin,vaikka meillä oli normaaliliput. Lähdimme normijonoon noin varttia ennen kun ovien piti avautua VIPeille.

I arrived to Helsinki about 4 o'clock and as I walked to Tavastia I was surprised to see that there was only a little queue. I wondered it might have been because the gig was on a week day or because it was so cold. The queue got longer as time was nearing six but I was still surprised. At first it was unclear when there were two different queues going to both directions from the door, because the other was a VIP ticket queue and the other was for normal ticket holders. Some signs or guiding staff would have been great at this point. The normal ticket queue was short so I stayed hanging and talking to people with my friend at the VIP queue over an hour. We went to the normal queue fifteen minutes before the doors were supposed to open for the VIP's.

Jonotustunnelmaa
In the queue
Normijonossa alkoi tulla jo vähän kylmä, mutta muuten oli yllättävän lämmin sää. Ovetkin aukesivat suht ajallaan, yllätyimme siitä kuinka nopeasti. Olimme päässeet vielä hyvälle paikalle jonoon, joten kiirehdimme narikasta läpi ja ostospöydän kautta saliin. Pääsimme kolmanteen riviin suoraan VIPpien taakse. En ole koskaan ollut J-rock keikalla niin edessä, mutta kerta se oli ensimmäinenkin ja mahtava sellainen.

It was beginning to get cold waiting in the normal queue, but otherwise the weather was surprisingly nice. The doors opened in time which was surprising too. We were in a good place in the queue so we ran through the cloak room and the merchandise table and into the hall. We got a place in the third row, straight behind VIP's. I had never been that close to the stage in a J-rock gig and it was awesome.

Tunnin salissa seisoskelun jälkeen keikka vihdoin alkoi. Tunti tuntui kuitenkin kuluneen nopeasti muiden kanssa jutellessa. Huuto ja kiljunta alkoi välittömästi poikien astellessa lavalle ja energia oli älytön keikan alusta asti. Suurin osa kappaleista oli uutta tuotantoa, jota en ole kuunnellut niin paljon kuin vanhaa, mutta vain muutama kappale jäi tunnistamatta. Pojilla oli myös hauskat välispiikit, vaikka englannista oli aika ajoin vaikea saada selvää. Jokainen oli kuitenkin opetellut vähän suomea ja se on aina ihanaa kuultavaa. ”Kiitos” ja ”Rakastan teitä” kuulostavat aina niin söpöiltä japanilaisella aksentilla varustettuina. Lengendaarisuutena jää mieleen myös Chiyun nimeäminen uudelleen Seppo-Chaniksi.

After an hour of standing in the crowd the gig finally started. The hour felt short, though, because there was so many people to talk to. The screaming and yelling began the same second the boys came out to the stage and the energy was insane from the start. Most of the songs were new production, that I haven't been listening as much as the old songs, but I recognized most of the songs. The boys also had funny gap speeches, although the English was hard to understand at some points. All of them had learned some Finnish and it was so lovely to hear. Finnish words sound so cute when they are said in a Japanese accent. It was also legendary when they re-named Chiyu as Seppo-Chan.

Oma kohokohtani settilistan puolelta oli Dot.0, sillä se on aina ollut lempikappaleitani SuGulta. Sen kuuleminen livenä oli toteen tullut unelma. Settilista oli sopiva kokonaisuus tanssittavaa ja moshattavaa tuotantoa. Pidin älyttömästi myös loppupuolen vanhemmista kappaleista, kuten Love Scream Party sekä encoresta. 39GalaxyZ oli paras mahdollinen lopetus keikalle.

My own high point from the set list was Dot.0, because it has always been my favourite songs from SuG. Hearing it live was a dream come true. The set list was a great mix of dancing songs and mosh pit songs. I loved the older songs towards the snd of the gig, like Love Scream Party and the encore. 39GalaxysZ was the best song to end the gig to.

Settilista:
Setlist: 

1. Missing
2. Hellyeah
3. B.A.B.Y
4. bushido-FREAKY
5. Sick's
6. Juicy
7. Mujoken Kofukuron
8. Dot.0
9. CRY OUT
10. heavy+electro+dance+punk
11. GimmexGimme
12. Love Scream Party

Encore:
13. SLVS
14. 39GalaxyZ

Keikan loppupuolella ja encoren jälkeen pojat tulivat lavan etuosaan ojentelemaan käsiään kosketeltavaksi. Silloin ei ollut kiva olla kolmannessa rivissä, koska takaa ihmiset työntyivät massana selkään. Edessä olemisen hyöty oli kuitenkin se, että sain kosketettua jokaista jäsentä. Takeru oli paras kaatuessaan puoliksi yleisön sekaan. Myös normaali tavaroiden heittely yleisöön tapahtui ja keikkaseurani sai jopa plektran muistoksi.

Towards the snf of the gig and after the encore the boys came to the front of the stage to stretch their arms towards the audience. Then it wasn't very nice to be in the third row, because the crowd behind pushed themselves towards my back. But being in the front had its upside too because I got to touch each of the members. Takeru was the best when he half fell to the audience. Also there was the normal throwing things to the audience thing and my friend even got a pick.

 

Kiertuepaita edestä ja takaa. 
The tour's shirt from front and back. 

Kokonaisuudessaan Sugun keikka oli yksi oman vuoteni kohokohdista ja osoittautui ehdottomasti odotuksen arvoiseksi. Keikasta on kuukausi aikaa ja on hauskaa muistella sitä tämän postauksen muodossa varsinkin nyt, kun eilen tuli uutinen, että The Gazette tulee jälleen Suomeen keikalle kesällä. (*Postaus edellisestä keikasta.*) Hyvät J-rock keikat eivät taidakaan loppua ainakaan vielä.

On the whole SuG's gig was one the high points of my year and it was definitely worth the wait. It has been a month since the gig happened and it is fun to remember this by writing this post especially now. Why? Because the Gazette announced yesterday that they are coming back to Finland again in the summer. (*My post about the gig last time.*)I guess the time of great J-rock gigs isn't over yet. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti