lauantai 22. elokuuta 2015

Lukukokemuksia vuoden varrelta


Books I've enjoyed reading this year

Voin jo sanoa, että tämän vuoden kirjahaasteeni epäonnistui aika täydellisesti. Tavoitteenani oli siis lukea yksi kirja, josta on tehty elokuva kuukaudessa. Ei hirveän vaikeaa, vai mitä? Noh oli se minulle ilmeisesti... Tammikuussa sainkin ulos outolintupostauksen, mutta sen jälkeen on ollut pelkkää alamäkeä. Helmikuussa luin vadelmavenepakolaisen, jonka osittain valitsin juuri tätä haastetta varten. Tuskastuin sitten, kun en löytänyt sitä elokuvaa helposti mistään ja luovutin. Ehkä vähän liian helposti. Joka tapauksessa maaliskuussa olin vielä varma, että saan tämän haasteen tehtyä, mutta kun kesäloma alkoi se oli jo lipsunut pois mielestäni. Haaste ei enää motivoinut minua.

I can already say that this year my reading challenge failed miserably. I had a challenge that I would read one book and watch the movie based on it in a month. Not that hard, right? Well, it was for me apparently... In January I managed to write my Divergent -post, but after that it was downhill. I read Raspberry Refugee in February, which I chose to read for this challenge. I frustrated trying to find the movie easily so I gave up. Maybe too easily. Anyway, in March I was still sire I could do this challenge, but when summer vacation started it had already slipped out of my mind. The challenge didn't motivate me anymore.


Olen kyllä silti lukenut kirjoja koko ajan vuoden mittaan, mutta vähemmän kuin yleensä. Ennen kirjahaasteiden aloittamista tässä blogissakin minulla oli aina jokin kirja kesken ja nytkin yöpöydälläni on hirvittävä pino lukemista odottamassa. Joskus innostun lukemaan pidemmän aikaa, mutta varsinkin nyt koulukiireiden keskellä lukeminen on harmillisesti jäänyt juuri ennen nukahtamista tapahtuvaksi tavaksi, joka minulla on ollut aina. Kun kirjoja on kuitenkin tullut kahlattua läpi, päätin, että teen postauksen kiinnostavimmista lukukokemuksistani vuoden alusta lähtien. (Miinus outolinnut, jotka muutenkin olivat kolme ekaa kirjaa, jotka luin tänä vuonna). Mitään hirvittävän syvällistä analyysia en nyt näistä kirjoista tee yksinkertaisesti siksi, että näitä on näin paljon. Osasta minulla olisi ollut enemmänkin asiaa, mutta en saanut ajatuksiani muotoiltua sanoiksi ja tämä postaus olisi kasvanut vähän turhan pitkäksi.

Still I've read books throughout the whole year, but less than usually. Before starting the reading challenges in this blog I always  had a book I was reading and at the moment I have a huge pile of books waiting to be read on my nightstand. Sometimes I read more in a day but especially now that I'm busy with school the reading happens only just before sleep, as it always has for me. Well, I've read some books this year so I decided to write about my best reading experiences this year. (Minus Divergent series, that were the first three books I read this year.) I'm not writing anything really deep analysis about these books here mostly because there are a lot of them. Some of them I would have more to say about, but I didn't know how to say it on paper and this post would have been too long anyway.

Colin Duriez: Legenda nimeltä J.R.R. Tolkien/J.R.R. Tolkien: The Making of a Legend

Alun perin lainasin tämän koulutehtävää varten, mutta olen myös jo pidemmän aikaa halunnut lukea elämäkertoja ja yhtenä nimenomaan J.R.R. Tolkienin elämäkerran. Niinpä tämä sai olla ensimmäinen elämäkerta, jonka luin ikinä. Voin jo nyt sanoa, että tämä on helposti tämän vuoden top 10 kirjoissani. Tolkienin elämä oli niin värikästä ja mielenkiintoista luettavaa, että uppouduin kirjaan täysin, kun aloin sitä lukemaan. Opin todella paljon lisää kirjailijasta hobittien, haltioiden ja örkkien takana ja tästä eteenpäin luen hobittia ja tarua sormusten herrasta monien lisänäkökulmien kautta.

Originally I got this book from library for a school assignment, but I've wanted to read biography's for a log time already and especially J.R.R. Tolkien's. So this happened to be the first biography I've ever read. I can already day this will be in my top 10 books this year. Tolkien's life was so colorful and interesting to read, that I was totally hooked to this book, when I started to read it. I learned a lot more about the man behind Hobbits, Elves and Orcs and from this point on I will read the Hobbit and the Lord of the Rings with a lot more point-of-views.

Sean Smith: J.K. Rowling elämäkerta/J.K. Rowling: A Biography -The genius behind Harry Potter

Lainasin tämän samaan aikaan Tolkienin elämänkerran kanssa ihan vain omasta mielenkiinnosta.
Kirja osoittautui kutienkin pettymykseksi. Elämäkerturin tyyli ei iskenyt minuun ollenkaan. Kirja on kirjoitettu J.K Rowlingin juuri tultua julkisuuteen isona nimenä, jolloin esimerkiksi kaikki Potter- kirjat eivät olleet vielä ilmestyneet. Kirjassa onkin sellainen tuntu, että kirjoittajalla on ollut mielessä:”Kirjoitanpa mahdollisimman nopeasti ensimmäisen elämäkerran tästä kuuluisuudesta.” Lisäksi tiesin jo lähes kaiken mitä kirjassa kerrottiin muiden lähteiden kautta, mutta varmaan joku joka ei ole niin perehtynyt Rowlingin elämään saa tästä mielenkiintoista lisätietoa. Tästä kirjasta tulee ironisesti mieleen vain Rita Luodikon kirjoittama elämäkerta Albus Dumbledoresta. Seuraavan J.K. Rowlingin elämäkerran lukemisen taidan jättää hänen kuolemansa jälkeiseen. Mikä kuulostaa ihan kamalalta ajatukselta ja mihin on toivottavasti vielä todella monta kymmentä vuotta aikaa. (Okei onnistuin järkyttämään itsenikin tällä tekstilläni, mutta let's face it, Rowlingkaan ei tule elämään ikuisesti.)

I read this right after Tolkien's biography and it was a disappointment. I didn't like the writer's style at all. The book had been written just after Rowling became a big name, at that point even all the Potter books hadn't been written yet. The book had a feeling like the writer was thinking this: ”I'll write the first biography of this new celebrity as quickly as possible.” Add to that I already knew almost everything the book contained from other sources, but for someone who is not that into J.K. Rowling's life might get something new out of it. This book reminds me ironically of Rita Skeeter's biography of Albus Dumbledore. Next time I'm gonna read a biography of J.K. Rowling's will be after her death. Which sounds horrible and is hopefully not going to happen until after many many more decades. (Ok, I managed to scare myself with my own text, but let's face it, even Rowling will not live forever.)

Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen

Vadelmavenepakolainen kertoo suomalaisesta Mikko Virtasesta, jonka suurin haave on olla syntyperäinen ruotsalainen. Tämä vaikutti ainakin minusta hauskalta kirjaidealta ja niin se aluksi olikin. Ruotsalaisten tavoista ja ruotsalaisuudesta Suomessa saa irti yllättävän paljon ei-itseään-liikaa toistavia vitsejä. Vadelmavenepakolainen on kuitenkin omituinen kirja. Alussa se naurattaa ihan liikaa, mutta huumori tummenee ja on lopulta todella mustaa ja ahdistavaa kirjan loppua kohden. Kirja muuttuu hauskasta häiritseväksi ilman, että lukija oikeastaan tajuaa mitä tässä välissä oikeastaan tapahtui.

Spoilervaroitus! Lopun identiteettivarkaus, henkirikokset ja salakuuntelut saivat hauskan hahmon muuttumaan ahdistavaksi ja lukijan epäilemään päähenkilön mielenterveyttä. Kirja kuitenkin tuo mielestäni loistavalla tavalla esiin sen kuinka pieni matka on obsessiosta hulluuteen. Kun mieli menee rajan yli ei ole paluuta takaisin, ainakaan Mikko Virtasella. Spoilerit loppuu!

Vadelmavenepakolainen = Raspberry refugee is Finnish book about a Finnish man who wants to be Swedish. Fun book at the start but gets really deep and black in humour towards the end. Goes from funny to distressing before the reader even realizes what happened.

Salla Simukka: Jäljellä ja toisaalla


Tämä kirjapari oli lumoava ja mukaansatempaava. Jäljellä aloittaa kirjaparin kertomalla 15-vuotiaan Emmin tarinaa. Emmi kokee olevansa mitätön, koska ei ole löytänyt omaa lahjakkuusaluettaan vaan on edelleen pelkkä Potentiaali. Hän päättää karata kotoa, mutta palatessaan karkumatkaltaan hän huomaa muiden ihmisten kadonneen kokonaan. Kirja tarjoaa mielenkiintoisen fantasian siitä, mitä tehdä, kun kaikki muut ihmiset ovat kadonneet ja maailma on yksin käytössäsi.

Mielenkiintoinen on varsinkin se seikka, että Emmi on aina kokenut olevansa ulkopuolinen ja viihtyy mielellään yksin. Kuitenkin ensimmäisiä ajatuksia mitä hänellä on mielessään on muiden ihmisten olemassaolo. Simukka kuvaa tällä hyvin ihmisen luontaista laumaeläinpiirrettä. Ihmiset kaipaavat toisia ihmisiä lähelleen, sillä kenenkään pää ei kestä yksinoloa kovin kauaa. Jäljellä herättää todella paljon kysymyksiä ja avaa mielenkiintoisen mysteerin.

Kirjaparin toinen puolisko Toisaalla selittää ensimmäisen kirjan kysymykset auki ja avaa todella uskomattoman tulevaisuuden kuvan. Kumpikin kirja veti mukaansa uskomattomalla tavalla ja luinkin kirjat lähes yhdeltä istumalta. Mysteeri oli käsin kosketeltava ja tarinaan pystyi samastumaan.

More Finnish books, yay. This book pair was lovely and hooking. It tells the story of a 15-year-old girl Emmi, who runs away from home and while getting back realizes that all other people have disappeared. She starts to figure out the mystery of being alone. This is a great fantasy book and makes you think what you would do if there was no other people in the world. (Probably end up crazy, because humans are social animals.)

Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi/Not before sundown

Lisää loistavaa kotimaista fantasiaa. Ennen päivänlaskua ei voi maalaa ihanan vaihtoehtotodellisuuden, jossa peikot ovat olemassa uhanalaisena eläinlajina. Nuori valokuvaaja Mikael löytää kotipihaltaan peikonpoikasen, eläimen jota hän ei ole koskaan ennen luonnossa todistanut. Hän ottaa peikonpoikasen hoitoonsa kerrostaloasuntoonsa ja luo villieläimeen mielenkiintoisen ja tiiviin suhteen, joka lopulta kääntää hänen elämänsä ympäri monella eri tavalla.

Koska pidän kirjoista, jotka linkittävät fantasian olemassaolevaan maailmaan ei ole varmaankaan yllättävää, että pidin tästäkin. Nauroin ääneen Sinisalon kekseliäisyydeelle esimerkiksi peikosta kirjoitettujen ”tieteellisten” tekstien kohdalla. Pidin kirjan sivujuonteista, kuten Mikaelin ex-poikaystävistä ja hänen työstään. Kirjan huumori mustenee loppua kohti, mutta loppu ei ole kuitenkaan yhtä ahdistava kuin vadelmavenepakolaisessa, vaikka sisältääkin osittain samoja teemoja.

Still more Finnish books! This one has at least been translated to English too and you should definitely read it. Not before sundown shows an alternative reality where trolls exist as a endangered species. A young photographer Mikael finds a Troll puppy from his backyard, an animal he has never before seen in the wild. He takes the troll pup up to his apartment and manages to bond with it, which in the end turns his life inside out in more than one way.

Because I generally like books that link fantasy into the real world, I don't think it is surprising I liked this one too. I laughed out loud to Sinisalo's inventiveness for example while reading the ”scientific” texts about trolls. I also liked this book side stories, like Mikael's ex-boyfriends and his job. The books humour gets darker towards the end, but is not nearly as distressing as in Raspberry refugee, although they contain same themes.

Haruki Murakami: Norwegian Wood ja 1Q84

Olin kuullut Haruki Murakamin nimen useissa yhteyksissä ennen näiden kirjojen lukemista ja hän onkin yksi Japanin tunnetuimpia kirjoilijoita ja varmasti tunnetuin japanilainen nykykirjailija monessa muussakin maassa. Kesän alussa lähdin etsimään kirjastosta 1Q84:sta, mutta löysin Murakamin kohdalta sillä hetkellä vain Norwegian Woodin. Lainasin sen ja uppouduin kirjaan. Tajusin kirjaa lukiessani etten ole koskaan lukenut kirjaa, joka olisi sijoittunut Japaniin (mangaa pinoittain kylläkin), joten sekin teki lukukokemuksesta mielenkiintoisen. Norwegian Wood sijoittuu 60-luvun Japaniin, missä yliopisto-opiskelija Toru Watanabe kuuntelee Beatlesien Norwegian Wood -kappaletta ajelehtiessaan ystävien, tunteiden,seksin ja intohimon värittämässä maailmassa. Kirja on aika surumielinen ja masentava, mutta kertoo tunteita herättävän tarinan ihmissuhteista ja mielenterveydestä.

I had heard Haruki Murakami's name in multiple places before reading these books and he is one of the most famous writers in Japan and the most famous current Japanese writers in lots of countries. At the start of this summer I tried to find 1Q84 from library but only found Norwegian Wood under Murakami. I checked it out and got lost in the book. While reading I realized I haven't ever read a book that happens in Japan (lot's of manga, but it doesn't count), so that made the reading experience interesting too. Norwegian wood sets to the 1960's in Japan, where an university student Toru Watanabe listens to the Beatles song Norwegian Wood while drifting through friends, emotions, sex and passion filled world. The book is gloomy and depressing, but tells a emotion waking story about relationships and mental health.

1Q84 on Murakamin tunnetuin teos ja olin halunnut lukea sen jo pitkän aikaa. Kirja on oikea järkäle: Suomennos, joka on jaettu kahteen erilliseen niteeseen kovakantisena on yhteensä 1229 sivua. Murakami käyttääkin aikaa tunnelman luomiseen ja kuvailee paljon. Ehkä vähän liikaakin välillä. Kirja rönsyilee vähän joka puolelle, mutta onnistuu silti pitämään mielenkiinnon yllä.

1Q84 is Murakami's most famous book that I've had wanted to read for a long time. The book is huge: The Finnish version contains two different volumes and has 1229 pages. Murakami uses a lot of pages to set up the mood and describes a lot. A little too much from time to time. The book meanders to everywhere, but still manages to be interesting.

1Q84 kuljettaa kahta päähenkilöä rinnakkain. Aomame on nuori nainen, joka työskentelee kuntosalilla Tokiossa ja sivutyökseen tekee palkkamurhia. Eräällä taksimatkalla Aomame on jumissa ruuhkassa ja päättää lähteä taksista kesken matkan. Hän laskeutuu pelastustikkaita pitkin pois moottoritieltä ja löytää pian itsensä rinnakkaismaailmasta, jossa on taivaalla loistaa kaksi kuuta ja hän jonka nimeää 1Q84:ksi. Sanaleikkinä sille, että kirja tapahtuu vuodessa 1984 ja 9 (”Kyuu”) lausutaan samalla tavalla kuin kirjain Q japaniksi. (Olen vähän ylpeä siitä, että tajusin tämän itse :D ja oli sen jälkeen pakko varmistaa oliko se oikeasti niin.) Toinen päähenkilö Tengo on aloitteleva kirjailija ja matematiikanopettaja tokiolaisessa preppauskoulussa. Tengo saa tehtäväkseen uudelleenmuokata erään kirjan uudelleen. Kirjan maailmassa on kaksi kuuta ja pian Tengo huomaa ei vain kirjoittavansa omaa kirjaansa tästä maailmasta vaan myös elävänsä kahden kuun maailmassa.

1Q84 varies between two different main characters. There's Aomame who works in a gym in Tokyo and as a side job works as a contract killer. During a taxi journey Aomame is stuck in traffic and decides to leave the taxi in the middle of a highway. She gets down a rescue ladder and soon finds herself in a alternative universe where there's two moons in the sky and she names it 1Q84. A wordplay, about the fact that the book is set in 1984 and 9 (”Kyuu”) is pronounced the same way as letter Q in japanese. (I'm a little bit proud I managed to figure it out myself :D, after that I had to check if it's really that way.) The other main character, Tengo, is a rookie writer and a math teacher in a prepping school in Tokyo. Tengo gets a job to rewrite a book. In the books world there are two moons in the sky and soon Tengo realizes that not only is he writing his own book about this same world but he also lives in the world with two moons.

Rinnakkaismaailman ja oikean maailman välillä ei ole ulospäin näkyvästi hirvittävän paljon eroa. Suurin ero kuiden lisäksi on uskonnollinen Sakigake -kultti, joka on syyllistynyt moneen vääryyteen 1Q84:n maailmassa. Uskontoteeman lisäksi 1Q84 tarjoaa myös fantasiaa, kun Tengon haamukirjoittamassa romaanissa esiintynyt pikkuväki osoittautuu todellisuudeksi. Kiinnostavien uskonto- ja fantasiateemojen lisäksi kirjassa on myös rakkaustarina. Murakamin tyyli kirjoittaa sisältää paljon kuvailua ruuanlaitosta, musiikista ja seksistä. Tyyli on myös haaveileva ja ajoittain hitaasti etenevä. Itse kuitenkin pidin näistä kummastakin kirjasta paljon ja tartun varmaan muihinkin Murakamin teoksiin lähitulevaisuudessa.

There is not much difference between the alternative universe and the real world that can be seen in daylight. The biggest different besides the moons is a religious Sakigake cult, that has been involved with many different crimes in the world of 1Q84. Besides the religion theme 1Q84 also offers fantasy, when the Little People in the book that Tengo is ghost writing that happen to be real. Besides the interesting religion and fantasy themes the book also has a love story. Murakami's style of writing contains a lot of descriptions of cooking, music and sex. The style is also dreamy and proceeds slowly at some points. I liked both of these book really much and I think I will read more Murakami in the near future too.

Vilkas Swarup: Slummien miljonääri/Slumdog Millionaire

Tämäkin oli yksi kirjoista, joita mietin kirja+elokuva -haastetta varten, sillä elokuva on poikinut niin paljon julkisuutta Oscar -voitoillaan muutaman vuoden takaa. Olen halunnut nähdä leffan jo pidemmän aikaa, mutta ensin halusin lukea kirjan. No, en ole vieläkään leffaa ehtinyt katsomaan, mutta kirjan perusteella voi sen päätellä olevan hyvä. Kirjan päähenkilö on 18-vuotias tarjoilija Ram Mohammad Thomas, joka pääsee mukaan ”Kuka voittaa miljardin.” -nimiseen tv-visailuun ja sattumien kautta voittaa sen. Hänen rehellisyyttään epäillään, sillä kukaan ei usko, että 18-vuotias köyhä tarjoilija voisi tietää vastaukset tietokilpailun kaikkiin kysymyksiin ilman huijaamista. Slummien miljonääri kertookin oivaltavan ja tunteita herättävän tarinan köyhästä intialaisesta orpopojasta, joka sattuman ja onnen avulla tietää juuri tarpeeksi paljon elämästä ja maailmasta. Arkoja ja tunteita herättäviä aiheitakin käsitellään onnistuneesti pienen (ja vähän suuremmankin) pojan silmien läpi. Kirja on todella mukaansatempaava ja pidin erityisesti sen tavasta kertoa päähenkilön tarina ikään kuin koko aikasena takaumana. Seuraavaksi pitäisikin etsiä käsiin se elokuva.

This was one of the books I thought to read for the book+movie challenge, because the movie has been so popular with it's Oscar winnings a few years ago. I've wanted to see the movie a long time already, but first I wanted to read the book. Well, I still haven't seen the movie, but based on my opinion of the book I can conclude that is is great also. The main character in the book is an 18-year-old waiter Ram Mohammad Thomas, who gets to be on TV-show called ”Who is going to win a billion.” and wins it through coincidences. His honesty is doubted, because no one believes that an 18-year-old poor waiter could know all the answers to the quizzes questions without cheating. Slumdog Millionaire tells an insightful and emotive story of a poor Indian orphan boy, who by chance and luck knows just enough about life and world. Sensitive and emotive themes are viewed greatly through a small (and a little older) boys eyes. The book is really hooking and I especially liked it's way of telling the story as a flashback. Next step is to find the movie and watch it.

L.M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet/Anne of Green Gables

Annan nuoruusvuodet sijoittuu Kanadaan Prinssi Edwardin saarelle 1900- luvun alkupuolelle. Anna on iloinen ja puhelias orpotyttö, joka päätyy vanhojen sisarusten Marillan ja Matthewn luo kasvattityttäreksi. Marilla ja Matthew yllättyvät, kun Anna onkin tyttö, sillä he halusivat nimenomaan pojan auttamaan Matthewta kotitöissä. Anna kuitenkin voittaa Marilla ja Mathewn puolelleen ja jää asumaan heidän luokseen Vihervaaraan. Kirja seuraa Annan elämää kouluarjen ja ystävien keskellä.

Anne of the Green Gables sets in Canada to the Island of prince Edward in the beginning of 1900's. Anne is a bubbly and talkative orphan girl, who ends up to be a daughter for older siblings Marilla and Matthew. Marilla and Matthew are surprised when Anne turns out to be a girl, because they especially wanted a boy to help Matthew with the farm work. Anne manages to win their hearts and stays with them at the Green Gables. The book tells about Anne's school years among her friends.

Kun löysin kirjan siivotessamme vinttiä ja päätin lukea sen sain kuulla äidiltäni, että se on kuulemma tylsä. No, päätin kuitenkin lukea kirjan ja nyt voin sanoa, että olen lukenut paljon tylsempiäkin klassikoita. Annan Nuoruusvuodet ei ole ollenkaan tylsä verrattuna muihin klassikkokirjoihin, joita olen lukenut. Luin tätä mielelläni ja pidin kirjasta lopulta enemmän kuin odotin pitäväni. Pidin erityisesti kevyestä tyylistä ja kommelluksista ja välillä Annastakin. Suurimmalta osalta Annan puheliaisuus oli rasittavaa, kun hänen kertomuksensa ja mielikuvituksensa rönsyilivät sivukaupalla. Anna oli myös ajoittain liian pinnallinen omaan makuuni. Kokonaisuudessaan tarina on kuitenkin sympaattinen ja ihana katsaus Kanadalaiseen historiaan. Kanada kun oli jälleen uusi kirjamiljöö minulle.

When I found the book while cleaning up our attic and decided to read it, my mom said that it is boring. Well, I decided to read it still and now I can say that I've read much more boring classics than this. Anne of Green Gables is not as nearly as boring as most classics I've read. I read this pleasantly and in the end liked it more than I expected to. Especially I liked the light style and blunders and at some point Anne. Mainly Anne's talkativeness was annoying as her tales and imagination went on for several pages. Anne was also a little too shallow for my taste. On the whole the story was sympathetic and a lovely view of the Canadian history. As Canada was also a new book milieu for me.

Kuten jo tämän postauksen alussa mainitsin, minua odottaa vino pino kirjoja yöpöydällä. Joten voisin ottaa itseäni niskasta kiinni ja mennä lukemaan niitä, että saisin edes itselleni asettaman 50 uuttaa kirjaa goodreads-haasteen tehtyä tänä vuonna. Myös, että pääsisin kirjoittamaan tänne lisää mielipiteitäni niistä. Seuratkaa ihmeessä lukukokemuksiani tulevaisuudessakin goodreadsissa ja täällä. Ja lukisin myös mielelläni muiden mielipiteitä näistä kirjoista kommenteista. Eikä tässä vielä kaikki (T: ostos-tv): Lista kaikista tänä vuonna lukemistani kirjoista läytyy nyt päivitettynä *täältä.* (Tai yläpalkista.)

As I already mentioned in the beginning of this post I have a big pile of books waiting to be read on my nightstand at the moment. So I could motivate myself to read them, so I can complete my 50 new books goodreads challenge this year. Also that I can write about them in here. Follow my reading experiences in goodreads and in here in the future too. And I would also like to read what you think about these books in the comments. And it doesn't end here: The list of all the books I've read this year can now be found from *here. * (Or the top bar.)

Kirjapino/ Pile of  Books


P.S. Huomenna on Popcult Day ja Traconiinkin on enää kaksi viikkoa. Traconiin on tulossa uusi cossi, jota olen tässä kesän aikana vääntänyt. Lisää näistä aiheista sitten, kun tapahtumat on olleet ja cossi on valmis.

P.S. I'm going to Popcult Day tomorrow and it's only two weeks until Tracon. I'm making a new cosplay for Tracon, that I've spent the summer making. More about these subjects when the con's are over and the cosplay is ready.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti