maanantai 30. kesäkuuta 2014

Kesäkuun Kirjat

Laini Taylor - Aika taistelun & Tähtivalon 


Toinen osa trilogiasta, jonka ensimmäisen osan luin viime vuoden marraskuussa. En pitänyt ensimmäisestä osasta niin paljon, kuin odotin pitäväni, mutta päätin silti tarttua toiseen osaan, sillä minua jäi kiinnostamaan miten tarina jatkuu. Kirja laahasi yllättävän paljon. Vaikka se on yli 600 sivua pitkä , tuntuu että siinä oli hyvin vähän kiinnostavia tapahtumia, mutta sitten, kun jotain oikeasti tapahtui, en todellakaan osannut odottaa sitä. Teksti sisältää spoilereita trilogian ensimmäisestä osasta.

Kirja jatkaa Kimeeri Karoun ja Enkeli Akivan tarinaa, siitä mihin edellinen kirja jäi. Karoun saatua kuulla, että hänen kasvattajansa ja maailmansa on tuhottu sen takia, että hän rakastui viholliseen, Karou palaa tuhottuun Loramendiin ja jättää Akivan ihmisten maailmaan. Vaikka kimeerien maailma on tuhottu, sota enkeleita eli serafeita vastaan on vielä kesken, joten Karou saa jatkaa kasvatti-isänsä Brimstonen tehtävää henkiinherättäjänä.

Vaikka yleensä pidän fantasiakirjoissa siitä puolesta, että fantasia tulee lähelle oikeaa maailmaa tai elää sen kanssa rinnakkain, Karoun kimeeri- ja Akivan enkelimaailma eivät iske minuun aivan yhtä lujaa. Vaikka Karoun ihmisystävä Zuzana ja tämän poikaystävä Mik tuottavat huumoria ja ihmisnäkökulmaa kirjaan, se ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Kirjasarjasta puuttuu jokin viimeinen vetonaula, joka saisi minut revittyä mukaan sarjan fandomiin.


Edelleen nämä kannet ovat kyllä kauniita. 

Laini Taylor - Days of Blood & Starlight


I read the first part of this trilogy in last November. I didn't like it so much, but I decided to give it a second chance, because I was tempted to know how the story continues. This book was over 600 pages in Finnish and still there was not much happening. But when something happened it sure was not expected. The text spoils the first book of the trilogy.

The book continues the story of Chimaera Karou and Angel Akiva from the point it was left in the last book. After Karu has found out that her upbringers and her world has been destroyed becuse she fell in love with the enemy. Karou returns to the ruins of Loramend and leaves Akiva in the human world. Although the world of Chimaeras has been destroyed, the war between them and the angels is still on going, so Karou has to continue the work of her "father" Brimstone as resurcitationist. 

Athough I usually like books that bring the fantasy world near to the world we live in, I still don't like Karou's and Akiva's story that much. Although Karou's human friend Zuzana and her boyfriend Mik, bring the normal human side to the story through humour, it isn't enough. The series seems to be missing something little that would make me to become its fan.

Agatha Christie - Kuolema Niilillä


Kuuntelin tämän siis äänikirjana. En ole kuunnellut aikaisemmin kuin TSH:ta äänikirjoina, mutta tämä oli ainakin mielenkiintoista kuunneltavaa. Innostuin viime vuonna lukemaan enemmän Agatha Christien kirjoja ja sama putki jatkuu edelleen.

Kirja on tyypillinen Christien rikosromaani, jossa ratkojana on vielä Hercule Poirot. Kirjan alussa on pitkä pätkä henkilöiden taustoitusta ja päästään melkein puoleen väliin ennen kuin murha edes tapahtuu. Kirjassa ei ollut kovin yllättävä loppuratkaisu, mutta hyvin tyypillinen Agatha Christielle. Kuolema Niilillä nousee kuitenkin nerokkuudessan ehdottomasti Top 3 kirjoihin, mitä olen Chistieltä lukenut. Tai no, tässä tapauksessa kuunnellut.



Agatha Christie - Death on the Nile


I listened to this as an audiobook. I haven't listened enything but the LotR before this, but this was interesting to listen to. I read a lot of Agatha Christie last year and the theme seems to have continued still. 

The book is typical Agatha Christie crime covel, whit who else than Hercule Poirot. The first part of the book is only getting to know the characters so it is almost half way through the book until someone even gets murdered. The ending is typical Christie too. Death on the Nile with its witty plotline will get to my Top 3 Agatha Christie's that I've read. Well, in this cased listened to.

Kuukauden Klassikko: Kjell Westö - Missä kuljimme kerran


Kesäkuun klassikoksi valitsin Kjell Westön missä kuljimme kerran, koska satuin bongaamaan sen kirjastossa, kun olin etsimässä seuraavaa klassikkolukua haasteeseen. Nyt tämäkin haaste on jo puolivälissä ja olen saanut mukavasti luettua vähintään yhden klassikkokirjan listoilta joka kuukausi.

Finlandiapalkittu Westön Missä Kuljimme kerran kertoo siis Helsingistä ja muutamasta sukupolvesta helsinkiläisiä vuosina 1905-1938. Kirjan päähenkilöitä ovat rikkaiden perheiden lapset Lucie ja Cedi Lilliehjelm ja Eccu Widing sekä työläisperheen lapsi Allu Kajander. Kirja kertoo siis heidän elämänvaiheistaan läpi suurlakon, sisällissodan ja sen jälkiseurausten aina talvisodan alkamiseen asti.

Westö on tutkinut Helsingin historiaa, mikä todellakin näkyy kirjassa ja se verottaa tarinallista osuutta välillä paljonkin. Piti mainita, että milloin mikäkin rakennus oli uusi Helsingissä ja tupakkamerkkikin, mutta mihin se tarina jäi? Parasta Westön kirjoittamisessa oli se kuinka hän sai yksittäisen henkilön tarinan sidottua maanlaajuisiin historiallisiin tapahtumiin. Minulle jäi kuitenkin masentunut olo siitä, että elämä menee nopeasti ohi ja ihmisen elämä ei koskaan tyydytä häntä itseään, aina on saatava parempaa.


Monthly Classic: Kjell Westö - Where we once went


I decided this to be my month's classic in June, because I happened to see it in library as I went to search for the next classic. My classic challenge is already in midpoint, as the year is too and I'm glad that I've had the time to read at least one classic book in each month of the lists.

This book has gotten the Finlandia prize and it's about Helsinki and a few generations living there between the years 1905-1938. The main characters are children from rich families Lucie and Cedi Lilliehjelm and Eccu Widing and a proletarians child Allu Kajander. The book tells their lifestories through for example the Finnish Civil War. 

Westö has studied the history of Helsinki a lot and it shows in the book and makes the story matter less. The best thing about Westö's writing is how he manages to make a person part of something nationwide like war. I was left with a feeling like life goes by too fast and people never seem to think their happy, we always have to have something even better.

Ali Shaw - Tyttö joka muuttui lasiksi


Okei, valitsin tämän kirjan kannen perusteella. Bongasin sen kirjastossa ja oli pakko katsoa, mistä se kertoo. Sehän siis kertoo nuoresta valokuvaajasta nimeltä Midas Crook, joka valokuvausretkellään törmää Ida nimiseen tyttöön, joka kävelee kainalosauvojen kanssa. Pian Midas saa selville, että Ida on muuttumassa lasiksi ja heidän ystävyytensä alkaa.

Vaikka kirjan nimi on Tyttö joka muuttui lasiksi, siinä oli lopulta yllättävän vähän päivittelyä tästä asiasta. Suuri osa kirjaa meni takaumiin, joissa paljasteltiin Midaksen menneisyyttä ja hahmoja, jotka osittain myöhemmin liittyivät Midaksen ja Idan tarinaan. Olisin halunnut pitää tästä kirjasta enemmän, mutta se ei loppuen lopuksi liikuttanut minua oikein mihinkään suuntaan. Kirjan takakannessa lukee "Vain lasinen sydän ei liikutu tästä." Ehkä minulla sitten on lasinen sydän. Fantasiaelementit ja yliluonnollisuus olivat tämän kirjan plussia, mikä sai minut lopulta antamaan tälle kolme tähteä.

Onhan tämä kansi nyt kaunis, eikö niin?


Ali Shaw - The Girl With Glass Feet


Okay, I chose this book because of its cover. I noticed it in the library and I had to look what it was about. And it's about a young photographer Midas Crook, who happens to meet a girl called Ida during his photo taking trip. Ida walks with the help of crutches and soon Midas finds out that she is about to turn into glass and their friendship can begin. 

Although the book is called the girl with glass feet there's surprisingly little about the actual fact that Ida is going to become glass. Mostly the book is flashbacks of Midas's childhood and characters that grow to become part of the story of Midas and Ida. I would have wanted to like this book more, but in the end it really didn't move me in anyway that much. Fantasyelements and supernaturalness are the plus in this book, which led to the point that I gave it three out of five stars. 

Harry Potter -viikko:


Viime vuonna näihin samoihin aikoihin pidin Harry Pottereiden uudelleenlukumaratonin, jonka päätin uusia nyt. Sillä erolla, että tänä vuonna luin englanniksi, viime vuonna luin ne suomeksi. Pyrin muutenkin lukemaan Potterit läpi vähintään kerran vuodessa, niihin on vain niin mahtava palata uudelleen ja uudelleen. En todellakaan pysty muistamaan kuinka monta kertaa olen kirjat yhteensä lukenut, sillä jossakin vaiheessa luin niitä monta kertaa putkeen. Olen ollut Potterfani jo kolmannelta luokalta, joten aikaakin tässä on ollut niitä lukea.



Kehittelin tämmöisen systeemin, millä saan luettua Potterit viikossa jo viime vuonna, mutta ajattelin nyt kertoa siitä vähän enemmän. Siis viikonpituisen Pottermaratoninhan voisi pitää kätevästi vaikka lukemalla yhden kirjan per päivä, jota olen joskus kokeillutkin, mutta minulla raja tämän kohdalla tulee vastaan viimeistään Feeniksin killassa, sitä on mahdotonta lukea 24h sisään. Laskin siis itselleni lukujen perusteella alueet, mitkä tulisi lukea joka päivä, että saisi Potterit luettua viikon sisään.
Pottreita on seitsemän, joissa on lukuja yhteensä 17+18+22+37+38+30+37 =199. (myös epilogi laskettu mukaan.) Kun 199 lukua jakaa mahdollisimman tasan seitsemälle päivälle, tulee siitä tämän näköinen (Lyhenteet VK=viisasten kivi jne. You get it...):

Päivä 1. VK 17 + SK 12 = 29
Päivä 2. SK 6 + AV 22 = 28
Päivä 3. LP 29
Päivä 4. LP 8 + FK 20 = 28
Päivä 5. FK 18 + PP 11 = 29
Päivä 6. PP 19 + KV 9 = 28
Päivä 7. KV 28

Tämäkään ei tietenkään ole tasainen, sillä neljässä viimeisessä kirjassa luvut tuppaavat olemaan pidempiä kuin ensimmäisissä. Todellisuudessa luin viime viikolla siis näin:

Päivä 1. VK 17 + SK 10 = 27
Päivä 2. SK 8 + AV 22 + LP 15 = 45
Päivä 3. LP 22 + FK 11 = 33
Päivä 4. FK 10
Päivä 5. FK 17 + PP 5 = 22
Päivä 6. PP 25 + KV 4 = 29
Päivä 7. KV 33

Aivan lukusuunnitelman mukaan ei mennyt, mutta nyt on kuitenkin Potterit luettu läpi jälleen kerran. Tykkään tehdä itselleni suunnitelmia ja tavoitteita lukemisen suhteen, vaikka usein lisäänkin sillä itselleni paineita turhaan. Joskus kirjat tekevät lukemisensa helpoiksi ja joskus pakotan itseni lukemaan tietyn kirjan, esim. siksi, että se pitää palauttaa kirjastoon huomenna. Joka tapauksessa Potterputkeni jatkuu tällä viikolla vielä elokuvien muodossa, sillä ajattelin maratoonata ne ennen lauantaina alkavaa Lontoon matkaa ja sunnuntaina koittavaa Warner Bros Studio Touria. En jaksaisi enää odottaa!




Harry Potter week:

Sorry that I didn't translate this all, but the main point: I read Harry Potter's again. I try to do it once a year, this year I read them in English. (I own them in Finnish and English) I've been a Harry Potter fan since 3rd grade, so I haven't counted how many times in my life I've read all the books. And i'm going to watch the movies this week, cause I'm going to London on Saturday and on Sunday we're going to the Warner Bros Studio tour. I can't wait!

Now playing: Harry Potter and the Deathly Hallows part 2 soundtrack: 5. Dragon Flight




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti