torstai 20. maaliskuuta 2014

Miyavi 16.3.2014. Helsinki, The Circus


Slap the world tour 2014


Viime viikko oli hyvin erikoinen, sillä Suomessa oli sattumalta kaksi japanilaisesiintyjää samalla viikolla. Vaikka J-muusiikin keikkojen määrä on Suomessa kasvanut tasaisesti, vuosittain niitä on kuitenkin vain noin sormilla laskettava määrä ja mikähän on se todennäköisyys, että kaksi niistä osuu samalle viikolle? Tiistain keikka oli siis lempibändini An Cafe, ja sunnuntaina oli vuorossa samuraikitaristinakin tunnettu Miyavi.
Sunnuntaina suuntasin siis Helsinkiin viideksi ja menimme keikkaseurani Bogeyn kanssa ensin syömään Forumin Ciao Caffeeseen. Bogey ehtikin julkaista jo oman postauksensa keikasta ja kehotan kiinnostuneita lukemaan hänenkin ajatuksensa siitä. Syömisen jälkeen siirryimme jonottamaan, mikä tapahtuikin tiistaita kylmemmässä säässä, koska siinä välissä oli ehtinyt sataa lunta. Ilma oli muutenkin kylmempi ja varsinkin ennen sisäänpääsyä ainakin varpaani ja sormeni olivat jo aivan jäässä. Tämä oli siis ensimmäinen kerta, kun näin herran livenä, koska silloin kun hän viimeksi Suomessa keikkaili en ollut vielä löytänyt J-rockin ihmeellistä maailmaa.

Last week was very special, because two Japanese musicians came to Finland in the same week. Although there is more J-music gigs nowadays in Finland, there is still only about ten, so what is the probability that two of them are on the same week? Tuesday's gig was my favorite band An Cafe and on Sunday it was Miyavi's turn. On Sunday I went to Helsinki by five. I went to the concert with Bogey, whose post about the gig (and her blog) can be found * here* (it's in Finnish!) It was freezing in the queue, because it had snowed after Tuesday and the wind was hard too. My fingers and toes were almost frozen when we got in. This was the first time I saw Miyavi live, because the last time Miyavi was in Finland I hadn't found J-rock's wonderful world yet.





Vasemmalla keikkalook, oikealla kiertuepaita päällä seuraavana päivänä.
On the left my look for the gig, the right is next day with the tour shirt on.



Sisällä Circuksessa tuli kuitenkin nopeasti lämmin, varsinkin keikan alkaessa. Ostin Miyavin kiertuepaidan valkoisena, koska valkoinen oli mielestäni vähän jännempi väri keikkapaidalle. Lähes ainahan ne ovat mustia.  The Circus oli muuttunut sisältä suht paljon sitten viime käyntini eli The GazettEn keikan ja nyt harmitti esim. se, että parvelle ei päässyt seuraamaan keikkaa. Gazettea seurasin parvelta, mutta nyt kun seisoimme yleisön seassa näkyvyys oli vielä tiistaista An Cafen keikkaa huonompi.

Se ei kuitenkaan tarkoita etten olisi nauttinut keikasta -päinvastoin! Miyavi veti mahtavan setin ja oli todella energinen esiintyjä. Vaikken ole Miyavin vanhempaan tuotantoon tutustunut läheskään yhtä hyvin kuin uuteen, settilistan vanhat kappaleet olivat kuitenkin sen verran tunnettuja, että vain muutama jäi minulta tunnistamatta. Sekin saattaa johtua siitä, kuinka erilaisilta ne kuulostivat liveversioina. Tosiaan en onnistunut mistään netin syövereistä kaivamaan settilistaa tämän postauksen liitteeksi, mutta toivottavasti saatte kuvan keikkatunnelmistani.

Inside the venue, The Circus, it was warm and even warmer during the gig. I have been in the club before when I went to see The GazettE last year, now it was a bit different from the inside. Miyavi held a great concert. I'm not too familiar with his older music than the newer songs so one or two of the older ones in the setlist where songs that I didn't know. And that might be because they sounded different live. I couldn't find the whole setlist anywhere, but I hope you get the picture of the gig. 

Kuvan otti/pic taken by Bogey

 Miyavihan on oikea taikuri kitaran kanssa, ja vaikka hänen kanssa lavallaan oli vain rumpali ja toistokone, jolla sai jonkun tietyn biitin toistumaan, kuulosti melkein koko ajan siltä kuin lavalla olisi ollut enemmän kuin yksi kitara. Välillä jäinkin vain tuijottamaan Miyavin kitaraa pitkin vilistäviä sormia. Myös hänen karimaattisuutensa oli mahtavaa ja se millä energialla hän veti keikan läpi alusta loppuun. Kappaleista mieleen jäi tunnelmankohottajana toiminut lyriikoiltaan, sanotaan nyt mielenkiintoinen, kappale Secret, myös uudempaa tuotantoa oleva Ahead of the Light ja sitten vanhemman tuotannon Selfish love ja Survive.


Keikan kohokohdaksi minulle nousi viimeinen kappale ennen encorea eli Horizon. Olen muutenkin soittanut sitä repeatilla, silloin kun löysin sen ja nyt odotin sitä koko keikan ajan ja todellakin kiljuin ja tanssin, kun se viimeinkin lähti soimaan. Encore oli jopa kolmen kappaleen mittainen, jonka kappaleista minulle jäi parhaiten mieleen vähän vanhemman tuotannon What's my name.

Miyavi is a true guitar wizard, and on the stage with him, he had only a drummer and a mixmachine from which he could repeat a surtain beat. Still it sounded like there were more than one guitar on the stage almost all the time. Once or twice I caught myself staring at Miyavi's fingers sliding on the guitar. Also his charismathic was awesome and the the energy he pulled the gig through.  My favorites from the setlist where Secret, whit it's let's say interesting lyrics, a newer song Ahead of the light and older songs Selfish love and Survive. My highlight of the gig was the song Horizon, because it's one of my favorites from him and it was the last song before encore. I just turned crazy when the song began. The encore was three songs, of which I most enjoyed a little older song called What's my name.

Encoren taiturointia kitaran kanssa. Mastering the guitar during encore. Kuvan otti/pic taken by Bogey.

Miyavi - Horizon

Erityisesti tykästyin Miyavin välispiikkeihin, koska hän osaa englantia paremmin kuin hyvin verrattuna japanilaisartisteihin yleensä. Yhteinen kieli tuo tietenkin fanit lähemmäs esiintyjää, mutta antaa myös sen kuvan, että Miyavi haluaa nähdä vaivaa pystyäkseen tuomaan lisää musiikkiinsa, sillä uusissa kappaleissa on käytetty paljon englantia ja myös Miyavin vitsailut milloin mistäkin olivat hauskoja ja rentouttivat tunnelmaa.

Erityisen liikuttavan spiikin Miyavi piti kappaleesta (ja uusimmasta sinkusta) Guard You, jota hän kertoi työstäneensä edellisen kiertueensa aikana 2011, jolloin Japanissa oli tsunami ja maanjäristys. Olin kuunnellut kappaletta ennen keikkaa, mutta mielestäni se jopa toimi paremmin livenä tai ainakin se kosketti niin enemmän. Miyavi oli opetellut myös muutamia lauseita suomeksi (jotka hän kylläkin luki puhelimensa näytöltään, harmiteltuaan ettei ollut ollut aikaa opetella niitä ulkoa) ja hänen suomensa olikin erittäin söpöä kuunneltavaa.

Especially I fell in love with Miyavi's talks between the songs, because he can speak English better than most Japanese artists. A common language between the fans and the artist of course binds them together more but also gives the picture that Miyavi wants to work for making his music better and variable. In the newer songs he uses a lot of English. Also his jokes and talks relaxed and made the audience laugh. Especially moving speak of his was about the newest single Guard You, of which he told about making it during his last tour in 2011, when the tsunami and earthquake hit Japan. I though the song was even better as live. Miyavi had also learned some sentences in Finnish (he read them from his phone, after bemoaning that he hadn't had time to memorize them.) His Finnish was cute.

Kuvan otti/pic taken by Bogey 



Keikka päättyi Miyavin ylitsevuotaviin kiitoksiin ja hän kävi myös nojailemassa lavan reunalla, jotta edessä olevat ylsivät koskemaan häneen. Miyavi ei kuitenkaan heitellyt mitään yleisön joukkoon. Keikka oli kuitenkin mielestäni mahtava, mutta älkää kysykö kumpi viime viikon keikoista oli parempi. En osaa verrata niitä! An Cafe ja Miyavi eroavat tyyliltään toisistaan hyvinkin paljon, vaikka tulevatkin kumpikin Japanista, joten silläkin perusteella on jo vaikea lähteä vertailemaan näitä kahta, saati sitä kumpi veti paremman keikan. Kumpikin oli omalla tavallaan mahtava.

The gig ended with Miyavi's thanks and he leaned towards the audience to let people touch him. Though he didn't throw anything to the audience. The gig was awesome in my opinion, but don't ask me which of last weeks gigs I liked more. I can't compare them! An Cafe and Miyavi are so different in their music styles although they both come from Japan. So only because of that it is hard to compare them, or their gigs. Both of them were great in their own ways.

3 kommenttia:

  1. Hieno postaus (: Minä olin rikollinen ja menin vertailemaan Antikun ja Meevin keikkaa toisiinsa... En vain voinut olla vertaamatta, koska minulle sama "alkuperämaa" ja se että nämä keikat yleensä olivat ajallisesti niin lähellä toisiaan, ovat tarpeeksi hyviä syitä vertailla. Miyavin keikalla olin paremmissa tunnelmissa ja jälkifiiliskin oli parempi, joten Miyavi veti mielestäni pidemmän korren. Mutta onhan toki totta että nuo artistit ovat kovin erilaisia ja Miyavi on vain yksi ihminen kun taas Antikku koostuu useammasta, joten... ehkei ne olekaan ihan vertailtavissa siinä mielessä? ;D Mutta kaikilla saa toki olla oma susbjektiivinen mielipiteensä keikkojen paremmuudesta. Tykkäsin tällä kertaa enemmän Miyavista ;3 Mutta ei Antikkukaan huono ollut yhtään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin keksiä vaikka kuinka monta syytä miksi Antikuita ja Miyavia ei kannata vertailla ainakaan musiikillisesti. Keikkojakin on juuri sen takia vaikea verrata toisiinsa, kun ne ovat niin erilaisia. Kummassakin oli hyvät ja huonot puolensa ja minulle näiden kahden vertaaminen tuottaa yllättävän suuren päänvaivan XDD

      Poista
    2. Yeah ymmärrän näkökannan ;D

      Poista