sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Olympokselta maan alle ja Tylypahkaan

Percy Jackson – kirjat


Muistan kavahtaneeni rajusti, kun ensimmäisiä kertoja näin Salamavarkaan mainokset. ”Onko Potterit jo luettu? Tässä teille uusi Potter.” Ihan kuin rakkaat Potterit voisi saman tien korvata jollain muulla sarjalla. Pelkästään mainostuksen takia karsastin kirjoja näinkin pitkään. Päätin antaa sarjalle kuitenkin mahdollisuuden, koska epäonnistunut mainonta oli käärmeenlumoojankin (”Se skeittasi kuin joku Tony fucking Hawk.” Hrrrr…) kohdalla väärässä ja sekin oli osoittautunut hyväksi. Lisäksi olin altistunut netissä sarjan faneille ja Hirviöiden meri – leffa oli juuri tullut.

I remember being shaken when they first advertised The Lightning Thief in Finland: “Have you already finished Potters? Here’s the new Potter for you?” Like you could just replace the Potters you love with something else. Just because the ads I looked down to the books this long. I decided to give them a chance because I've been exposed to Percy Jackson fandom on internet and the Sea of Monsters movie had just come.

Luin siis kaikki sarjan viisi kirjaa, koska satuimme saamaan ne lainaan pikkusiskoni poikaystävältä. Kirjojen lukemisessa kesti yllättävän kauan, kun oli paljon muutakin tekemistä. Mutta The GazettEn keikkajonossa luin kokonaan Hirviöiden meren ja osan Titaanien kirouksesta, mutta kahden viimeisen kirjan luvussa kesti luvattoman kauan.

I read all the five books, because we happened to borrow them from my little sister’s boyfriend. It took exceptionally long to read them, even after I had read The Sea of Monsters and part of The Titan’s curse while queuing for the GazettE’s concert.  

En onnistunut löytämään tällaista kuvaa suomenkielisista kansista :(

Ensimmäisen kirjan, Salamavarkaan, alussa Percy Jackson on 12-vuotias ongelmanuori, jolla on todettu ADHD ja lukihäiriö ja hänet on erotettu jokaisesta koulusta, jossa hän on ikinä opiskellut. Tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun Percy on luokkaretkellä museossa ja opettaja rouva Dodds muuttuu raivottareksi ja hyökkää hänen kimppuunsa. Pian tämän jälkeen hänen latinan professorinsa herra Brunner, ystävänsä Grover Underwood ja äitinsä kertovat hänelle, että hän ei ole enää turvassa normaalissa maailmassa. Percy lähtee puoliveristen leirille, missä hänelle selviää, että hän on merenjumala Poseidonin poika, mikä tekee hänestä puolijumalan.

In the beginning of the First book, The Lightning Thief, Percy Jackson is a 12 year old problem child with dyslexia and ADHD. He has been kicked out of every school he has ever been in. Events start when Percy is on a school trip in a museum and his teacher Mrs, Dodds turns into a Fury and attacks him. Soon after this his Latin professor Mr. Brunner, his friend Grover Underwood and his mom tell him he is not safe in the normal world anymore. Percy leaves to go to camp Half-Blood, where he finds out that his dad is Poseidon, the god of sea, which makes him a Demigod.   

See the difference? -.-'

Tämä lähtöasetelma oli mielestäni tosi mielenkiintoinen ja siitä olisi voinut repiä irti vaikka minkälaisia juonenkäänteitä ja sen takia olinkin sarjan luettuani hieman pettynyt. Jokaisen kirjan loppu ja suurin osa juonenkäänteistä oli todella ennalta-arvattavia. Myös jumalista olisi voinut saada enemmän irti, mutta olihan heidän ylimielisyytensä ihan hauskaa luettavaa.

This start for the series is really interesting and it could have had potential for any kind of plot twists and because of that I’m slightly disappointed after finishing the series. Every books ending and most of the plot twists were really predictable. Also Riordan could have gotten more out of the gods although their arrogance was funny.   

Pidin myös siitä kuinka luovasti Riordan oli yhdistänyt nykymaailman ja antiikin taruston sekä lisännyt juuri sopiviin kohtiin hirviöitä ja muita taruolentoja. Myös muutkin hahmot kuin jumalat olivat mielenkiintoisia. Vaikka sarjassa onkin perus seikkailijakolmikko mielenkiintoista vaihtelevuutta tuo se, että yksi heistä on satyyri.

I also like Riordan’s creative way to combine the modern world and the ancient mythology and add monsters and other creatures in good parts to the story. Also the other characters besides gods are interesting. Although the series has its cliché adventure trio, interesting twist in it is that one of them is a Satyr. 


Sarja on selvästi suunnattu nuoremmille lukijoille, noin 9-12 -vuotiaille, mutta oli se ihan mukava lukukokemus tämänkin ikäiselle. Ihmettelen myös sitä miksi sarjalla on niin paljon minun ikäisiäni faneja, koska olimme kuitenkin jo 14, kun salamavaras ilmestyi.

The series is aimed for younger crowd, about 9-12 years-old, but it was a pleasant reading experience for this age also. I wonder why the series has so many fans that are my age, because we were already 14, when The Lightning Thief came out in Finland.

Percy Jackson: Salamavaras –elokuva


Kun olin kirjasarjan lukenut, niin päätin sitten katsoa ensimmäisen elokuvankin, tai no oikeastaan pikkusiskoni osti sen. Leffanhan on ohjannut Chris Columbus, joka on ohjannut myös kasi ensimmäistä Harry Potter -elokuvaa, joten odotin elokuvalta paljon. Se osoittautuikin hyväksi. Tietenkin kirjasta tehtyä elokuvaa tulee aina verrattua kirjaan, joten en ala edes luettelemaan mitkä kaikki kohdat leffassa häiritsivät minua, kun ne menivät niin eri tavalla kuin kirjassa. Yhdestä asiasta on kuitenkin pakko mainita: nimittäin Percyn näyttelijä Logan Lerman suoriutui roolistaan hyvin, mutta on mielestäni aivan liian vanha. Muutenkin kaikkia hahmojen ikää oli nostettu elokuvaa varten. Minusta olisi ollut kiva, jos rooliin olisi laitettu joku tuntematon oikeasti kaksitoistavuotias.

When I was finished with the series I decided to watch the first movie also. Well, really my little sister bought is so… The movie is directed by Chris Columbus, who is he director of the first two Harry potter - movies also so I had high expectations of the movie. I turned out to be good. Of course you compare the books to the movie, so I not even going to list all the things that bothered me in the movie, because they went differently in the book. One thing I have to mention is that Percy’s actor Logan Lerman was good in his part, but is too old for the role. The other characters have also been aged for the movie. I would have liked if they had put an unknown really 12-year-old for the role.

Muista näyttelijöistä vielä sen verran, että ärsyttää, kun on omaan mieleen iskostunut kuva tietystä näyttelijästä tietyssä roolissa ja sitten en osaa ajatella näyttelijää tekemään enää muuta roolia. Varmaan muillekin on käynyt näin. Salamavarkaassa Logan Lerman oli minulle aiemmin tuttu Elämäni seinäruusuna – elokuvasta, mutta se ei häirinnyt minua aivan yhtä paljon kuin Sean Bean ja Kevin McKidd.

About the other actors a little: It annoys me, when I have this image of an actor in a specific role and then it is hard to think that they are some one else in this movie. I think this have happened to others too. In The Lightning Thief Logan Lerman was familiar to me from ThePerks of being a Wallflower, but that didn't bother me as much as Sean Bean and Kevin McKidd.

Elokuvassa Sean Bean on siis Zeus, mutta minä koko ajan odotin hänen sanovan ”Winter is coming.” tai jotain muuta, koska hän on myös Game of Thronesin Eddard Stark. No, ainakaan hän ei voi kuolla tässä elokuvasarjassa XD. Kevin McKidd taas esittää Poseidonia salamavarkaassa, mutta minulle hän on ennestään tuttu Greyn Anatomian Owen Huntina. Sen takia odotin hänen alkavan puhua jotain lääketieteellistä tai Christinan ilmestyvän jostain. Sen siitä saa kun on ennen leffan katsomista tuijottanut 7 tuotantokautta Greyn Anatomiaa. Leffassa on paljon muitakin tuttuja näyttelijöitä esim. Pierce Brosnan ja Uma Thurman.

In the movie Sean Bean is Zeus, but I was waiting for him to say ”Winter is coming.” or something else like that, because he is also Eddard Stark in Game of Thrones. Well, at least he can’t die in this movie series XD. Kevin McKidd plays Poseidon in the Lightning Thief, but he is familiar to me from Grey’s Anatomy in which he plays Owen Hunt. Because of that I expected him to start speaking something medical or Christina to show up from somewhere. That’s what you get from watching seven seasons of Grey’s Anatomy before seeing this movie. The movie has a lot of other familiar actors for example Pierce Brosnan and Uma Thurman. 
  



Muita kirjoja viime ajoilta


Other books that I've read recently 


100 kirjaa tässä vuodessa haasteeni on edennyt 60 kirjaan, mutta sata kirjaa häämöttää vielä pitkällä edessä. Katsotaan nyt kuinka monta saan luettua ennen kuin vuosi loppuu. Ennen Percy Jacksoneita luin vampyyripäiväkirjojen viidennen osan sekä Maria Turtschaninoffin kirjan Helsingin alla. Viimeisestä kuulin ensimmäisen kerran Finnconissa, suomalaisten fantasiakirjailijoiden paneelissa, ja kun bongasin kirjan kirjastosta päätin kokeilla.

My 100 books in one year challenge has advanced to 60 books, but hundred still seems so far away. Well, let’s see how many I can get before the year ends. Before Percy Jackson’s I read The vampire diaries fifth book and Maria Turtschaninoff’s book called Under Helsinki (Helsingin alla). It’s a Finnish book, well actually first written in Swedish but that’s why I’m not gonna translate the review of it.


Kirja kertoo helsinkiläisestä Alvasta, joka muistaa kaikki tapaamansa ihmiset ja kaikki pakoreitit kotikorttelissaan, muttei kuitenkaan mitään ensimmäisestä kolmesta elinvuodestaan. Tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun Alva tapaa Niden, joka vie hänet maailmaan jonne hän oikeasti kuuluu: salaiseen kansantarujen olentojen asuttamaan kaupunkiin Helsingin alla. Alvaa seuraa sinne häneen salaa rakastunut, parkouria harrastava Joel ja yhdessä he seikkailevat maanalaisessa kaupungissa ja myös maan päällä.

Kiinnitin kirjassa huomiota siihen kuinka yksityiskohtaisesti Helsingin katuja ja varsinkin Alvan kodin lähiympäristöä oli kuvailtu, esim. tekstin seassa vilisevillä tien nimillä. Hätkähdyttävää oli, että viime aikoina olen itse käynyt siellä päin Helsinkiä luennoilla, minkä takia oli pikkuisen friikkiä lukea siitä kirjasta, kun on itse edellisenä paivänä kävellyt samaa katua.


Muuten kirja oli kyllä aikamoinen pettymys. Alku vei mukanaan ja sen takia luin kirjan loppuun, mutta loppukaan ei ollut odotusten kaltainen. 

100-kirjaa listani löytyy yläpalkista, jos sitä haluaa tarkkailla lähemmin. 
My 100 books list can be found on the top of the page, if you want to take a closer look. 

Palava kippo 1/? eli Pottermoren uudet luvut


Burning cup 1/? aka Pottermore’s new chapters


Edelliset Pottermorepostaukset/Earlier Pottermore posts:
Prisoner of Pottermore 1, 2, 3

Jee, uusia lukuja Pottermoreen ja vielä Liekehtivän Pikarin alku tarkemmin luvut 1-11 ^^. Odotan niin paljon tulevia juttuja vielä… Spoilaan tietenkin lukuja kirjoittaessani niistä.

Viimeksi kauhistelin sitä, että Pottermore oli niin muuttunut, mutta nyt olen jo tottunut siihen ja se ehdottomasti toimii paremmin näin. Nyt ihana uusi juttu oli Rowlingin puheesta nauhoitetut pätkät, joissa hän kertoi miten oli keksinyt jonkun asian. <3 Tykkään edelleen niistä äänikirjapätkistä ja muutenkin koko jutusta.

Yayy, new chapters in Pottermore and it was the start of The Goblet of Fire, specifically chapters 1-11 ^^. I’m still waiting for some awesome scenes in the future. I’ll Spoil the chapters when I speak of them.





Pakko sanoa, että säikähdin PALJON, kun takka räjähti Weasleyiden tullessa. Tykkäsin hakata niitä pöytiä yhteen mitä Bill ja Charlie leijuttivat, olisin kyllä toivonut että niistä tippuisi jotain… Leirintäalueelta ja huispauskatsomosta oli rasittavaa yrittää etsiä kaikki kerättävät, kun piti liikuttaa hiirtä systemaattisesti ja tarpeeksi hitaasti kaikkialla. Sade on ärsyttävän kovalla vieläkin. Lisäksi täytyy kyllä arvostaa sitä, miten tekijät saavat kaikkien naamat piilotettua XD. Ja ai niin, minut löytää Pottermoresta nimimerkillä ScarletCentaur10898.

I have to say that I was really shaken when the fireplace exploded when the Weasley’s came. I liked pounding the tables together when Bill and Charlie were levitating them, though I hoped that something would have dropped there… It was annoying to look for the collectable items in the campsite and the Quiddich crowd when you I had to move the mouse systematically and slowly enough. Moreover you have to appreciate the way that the makers can always hide the people’s faces. And I can be found from Pottermore of the name ScarletCentaur10898.


4 kommenttia:

  1. Minä kunnianhimoisesti lainasin kaikki Percy Jacksonit (ne 5 kirjaa) viime keväänä, mutta lopetin sarjan lukemisen ensimmäisen jälkeen. Vaikka lasten- ja nuortenkirjoista tykkään, joskus on vaan pakko todeta että nyt olen liian vanha jollekin kirjalle. Percy Jacksoneissa tuntui vähän siltä. Kieli oli liian tylsää eikä juonikaan oikein innostanut.

    Percy Jacksonilla on kyllä tosi vanha fandom, näen sitä koko ajan DeviantArtissa ja tumblrissa, vaikken ketään postaan-pelkkää-Percy-Jacksonia-fania seuraakaan. Useimmat ovat minua pari vuotta nuorempia jotka olivat varmasti kohdeiässä kirjojen ilmestyttyä ja jatkaneet sarjan lukemista. Kyllähän niihin hahmoihin kiintyy :)

    Olen kyllä huomannut, että useimmat fanit ovat olleet kamalan pettyneitä PJ-elokuvaan :/

    Minulla on vähän samoja aatteita tuosta Helsingin alla -kirjasta. Alku oli kiinnostava, mutta lopussa piti vähän patistaa itseäni jatkamaan. En kyllä muista milloin viimeksi olisin lukenut samankaltaisen suomalaisen nuortenkirjan, joten Helsingin alla on oma erikoinen tapauksensa ja siksi annan sille arvoa siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, luin sun postauksen, kun olit lukenut Salamavarkaan ja nyt ku oon itse lukenut sen oon sun kanssa samaa mieltä monesta asiasta.

      Poista
  2. Itse luin Percy Jacksoneita sitä mukaan, kun niitä suomeksi aikanaan ilmestyi ja leffoista olen nähnyt sen ensimmäisen. Kirjat menetteli, mutta täytyy sanoa, että ei niitä kyllä Pottereihin voi verrata (vaikka minä kyllä alunperin nappasin ne luettavaksi juuri sen vuoksi, että ne ratsastelivat mainoksissa Potterien maineella, jos niin voi sanoa ;DD ) - olivat kuitenkin niin ennalta-arvattavia juonen kannalta vaikkakin muutoin ihan kekseliäitä ja hahmot olivat mukavia... Nykymaailmaa ja antiikkia oli yhdistelty kivasti...
    Pottereissa harvemmin tapahtuu mielestäni mitään kovin ennalta-arvattavaa, joten Percy Jackson tuntui siinä mielessä aika ikävältä toisinaan. Pottereissa kieli miellyttää vanhempaakin lukijaa. Percy Jacksoneissa kieli oli jotenkin tönkköä mielestäni jo heti ekan kirjan kohdalla - ainakin siis suomennoksissa (en ole englanniksi lukenut). Toisesta PJ-leffasta en tiedä, koska en ole nähnyt, mutta eka ei ollut mikään kovin erikoinen mielestäni... Ei edes varmaan järin viihdyttävä niillekään, jotka eivät ole kirjoja lukeneet ja siksi häiriinny esim. siitä että Annabethillä on vääränväriset hiukset xD Ja Sean Bean, en voi kestää!! Näen hänet aina Boromirina tai jonain muuna takinkääntäjänä, kun se on aina vähän sellanen "ollako hyvä vai paha" -hahmo monissa leffoissa... xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin samaa mieltä tosta ettei PJ:tä voi verrata Pottereihin sillä ne eivät vain paini samassa sarjassa.

      No juuri tuo, että Annabethillä on leffassa väärän väriset hiukset häiritsi minuakin + miljoona muuta pientä tai vähän suurempaa asiaa.

      Poista